torstai 17. maaliskuuta 2016

YLE Radio Suomesta Urheilubisnespäivään – Urheilutalous puhututtaa


Viime kuukaudet on menty niin lujaa, että blogin päivittäminen on jäänyt valitettavan epäsäännölliseksi. Tulilla on niin monta eri projektia, että välillä itseänikin jo puhalluttaa. Moni näistä proggiksista on sellaisia, että niillä tullaan (toivottavasti) julkisuuteen vasta hieman myöhemmin, mutta jos nostetaan esiin muutamia viime viikoilla pinnalla olleita hommia, niin mielenkiintoisimpia esiintymisiäni nimenomaisesti urheilubisneksen näkökulmasta lienevät olleet YLE Radio Suomen haastattelu sekä Sport Business Clubin & Kisakallion urheiluopiston järjestämä urheilubisnespäivä.

YLE & katsaus Liigaseurojen talouteen


YLE julkaisi 1.3.2016 erittäin laajan paketin Liiga-seurojen taloudesta. Tähän liittyen sain soiton, jossa allekirjoittanutta pyydettiin keskustelemaan aiheesta YLE Radio Suomen Ajantasa- ohjelmaan. 

Täytyy myöntää, etten ollut ko. formaatista aiemmin edes kuullut, mutta pikainen tsekkaus osoitti, että kyseessä on, ei enempää eikä vähempää, kuin Suomen suosituin radiokanava. Ja vielä melko ylivoimaisesti suosituin  sillä kanavan päivätavoittavuus on jäätävästi yli 1,2 miljoonaa suomalaista.

Joka tapauksessa, kymmenen minuutin tykityksessäni otin kantaa mm. Liiga-pelaajien viihdearvon ja maksettujen palkkojen väliseen suhteeseen, palkkakattoon, mesenaatteihin, Liigan viestintään, TV-sopimukseen ja muutamiin seuroihinkin. Jos kiinnostaa, niin haastatteluni löydät Yle Areenasta (kohdasta 35:00 eteenpäin): http://areena.yle.fi/1-3280906?autoplay=true

Sports Business Club & Kisakallion Urheiluopisto: Urheilubisnespäivä

Urheilun ympärille rakentuvaa verkostoitumisorganisaatio Sports Business Clubia pyörittävän Jan Koskimiehen kutsusta suuntasin 10.3 Kisakallioon puhumaan urheilumarkkinoinnista. Jos SBC- konsepti ei ole vielä tuttu, niin lisätietoa löydät täältä: http://www.sportsbusinessclub.fi/

Kun nyt satun pyörimään erilaisissa tapahtumissa (joko osallistujana tai puhujana) lähes viikoittain, olen asettanut itselleni yhden nyrkkisäännön. Jokaisesta tapahtumasta pitää oppia jotain uutta ja matkaan pitää tarttua vähintään yksi uusi kontakti. Tässä mielessä Kisakallion Urheilubisnespäivä täytti hyvin paikkansa. Muita esiintyjiä olivat mm. SportsIQ:n Harri Hohteri, Noora Rätyä manageroiva Olli Aro, Yellow Film & TV:n Pasi Jaatinen, HIFK:n Mika Kortelainen & Markus Lindström sekä Innovation Housen Petra Erätuli-Kola & Katja Aalto.

Oman presikseni vedin vähemmän yllättäen asiakasymmärryksestä ja modernimmasta lähestymistavasta urheilumarkkinointiin. Esitykseni slidet löydät tästä: http://www.slideshare.net/artokuuluvainen/urheilumarkkinointi-20-matka-kohti-parempaa-asiakasymmrryst

Data-analytiikka- Tämä on nykyaikaa


Mitä sitten opin muilta esiintyjiltä? 

Jos otetaan muutamia nostoja, niin vahvan koristaustan omaavan Harri Hohterin setti oli hyvä katsaus data-analytiikan urheilulle tarjoamista mahdollisuuksista. Itsekin joskus laukauskarttoja käsipelillä vääntäneenä, osaan arvostaa nykyteknologiaa, joka vähentää huomattavasti virheiden määrää antaen samalla paljon muuta valmennuksellisesti mielenkiintoista tietoa. Tätä tietoa on mm. pelaajien sijoittuminen kussakin tilanteessa, pelaajien syketiedot sekä heidän liikeratansa kussakin vaihdossa. Kun tämän datan vielä integroi otteluvideoihin, niin voidaan puhua jo erittäin arvokkaasta valmennuksellisesta työkalusta.

Kehittyvä analytiikka antaa tietenkin lisäarvoa myös TV-lähetyksille, esimerkiksi havainnollistamalla pallon kulloistakin nopeutta ja tarjoamalla kannattajille mahdollisuuden seurata esimerkiksi vain haluamaansa pelaajaa. Toisin sanoen, painamalla tabletilla suosikkipelaajaasi, seuraat tietyn vaihdon ajan vain tämän pelaajan liikkumista pelin sisällä.  Samalla tämä teknologia avaa tietenkin kokonaan uusia mahdollisuuksia mm. vedonlyönnille.

Hyvät pöhinät Kisakalliossa. Kuva: Toni Nikunen

Markkinointioikeudet- Mitä jos…?

Olli Aron presiksestä mielenkiintoisin nosto oli ajatus siitä, että pelaaja omistaisikin omat markkinointioikeutensa. Pidän ajatuksesta. Käytännössä tämä voisi tuoda esimerkiksi Mestis-pelaajille mahdollisuuden pelata taas lätkää ammattimaisemmin. Oma tuntumani on, että siinä missä vielä vajaa kymmenen vuotta sitten Mestiksessäkin oli suhteellisen paljon jamppoja, jotka pelasivat ammattilaisena (usein toki pienellä liksalla, mutta kuitenkin päätoimisesti), on määrä sittemmin romahtanut. Mikseivät pelaajat sitten voisi myydä henkilökohtaisia yhteistyökumppanuuksia ja ansaita tällä tavoin parempaa liksaa?

Toki tässä tulee heti haaste siitä mitä kumppanuuksia seura myy ja mitä taas pelaajat voivat myydä? Lisäksi voi olla haastetta välttää ristiriitaisia sopimuksia. Jos seuran pääkumppanina on suuri henkilöstövuokrausyritys, niin voiko yksittäinen pelaaja tehdä oman diilin kilpailevan henkilöstövuokrausyrityksen kanssa? Juridisesti tällainen järjestely voi siis sisältää pieniä haasteita. Nämä haasteet ovat tuskin kuitenkaan ylitsepääsemättömiä, mikäli seuroilla vain on oikea tahtotila viedä järjestelmää eteenpäin. Oikein toteutettuna pelaajat siis voisivat pelata ammattilaisena, ilman että tämä vaatisi seuroilta juuri mitään nykyistä enempää. Samalla pelaajille kertyisi kokemusta myynnistä ja markkinoinnista. Tällaiseen systeemiin olisi myös helppo kytkeä esimerkiksi ammatillista koulutusta, jolloin pelaajat saisivat samalla myös muodollisen tutkinnon kehittyvästä osaamisestaan.

Koripallo on edelläkävijöitä mm. data-analytiikan osalta

Myy viihdettä, älä ”vain” urheilua!

Kovaa nousua suomalaisen viihdetaivaan eturiviin viime vuodet tehnyttä Yellow Film & TV:tä tilaisuudessa edusti Pasi Jaatinen. Jaatinen nosti esiin muutamia erittäin hyviä pointteja.


Urheilu on käsikirjoittamaton realityshow - Pasi Jaatinen 

Tästähän urheilun viehätyksessä juuri on kyse. Et koskaan voi tietää mitä tapahtuu seuraavaksi ja asiat joiden todennäköisyyttä voi pitää minimaalisena tapahtuu koko ajan. Vai olisitko aavistanut vielä joku kuukausi sitten, että Leicester marssii kohti Valioliigan mestaruutta tai, että IPK nousee Mestikseen? Tuhkimotarinoita parhaasta päästä.

Jaatisen esitys sisälsi myös hyvää pohdintaa ”pienempien” lajien tarjoamista mahdollisuuksista. Siinä missä Liigan, F1:sen tai Valioliigan lähetysoikeuksien arvo lasketaan kymmenissä miljoonissa, joutuvat muut lajit usein maksamaan itse tuotannoista. Kuitenkin alueellisesta näkökulmasta paikallinen seura on paljon merkityksellisempi kuin kansainvälinen suurseura. Kumpaa luulet, että vaikkapa Kainuussa seurataan tarkemmin, Manchester Unitedia vai Sotkamon Jymyä?

Jarkko Niemisen Final Night on yksi säväyttävimmistä urheilutapahtumista joihin olen viime vuosina osallistunut. Erittäin mielenkiintoinen case, jonka taustoista olen saanut jo aiemminkin kuulla muutamia mielenkiintoisia tarinoita. Urheilubisnespäivässä Jaatinen avasi tarinaa vielä hieman lisää.
Ensinnäkin osa potentiaalisista sponsoreista oli ilmoittanut, että tennis on marginaalihommaa. Tässä vaiheessa jo vanha C-luokan tuuppari syvällä sisimmissäni yski verta. Kyseessä nyt kuitenkin on yksi maailman harrastetuimmista lajeista ja paikalle oli tulossa lajihistorian ehkäpä suurin legenda. Kaikki eivät siis Suomessa oikein ymmärrä miten iso juttu Roger Federerin saaminen Suomeen oli. Toki ymmärrän, että puhutaan Suomen kontekstista mutta on siltikin käsittämätöntä, jos joku ei ymmärrä ”FedExin” kansainvälistä huomioarvoa. Kaveri on Forbesinkin mukaan vuodesta toiseen yksi maailman arvokkaimmista urheilubrändeistä (Federerin brändiarvo pyörii Forbesin mukaan 30 miljoonan dollarin pinnassa) (kts. esim. http://www.forbes.com/pictures/mlm45jemm/2-roger-federer/#7ce136713744)
 
YLE olisi halunnut järjestäjiltä rahaa vastineeksi tuotannosta, joten tapahtuman striimaaminen piti ratkaista toisin tavoin. Pay Per View -diili MTV:n kanssa ratkaisi tämän haasteen.

Suomessakin Pay Per View- lähetykset ovat hiljalleen kasvamassa (vaikka kasvu on varmasti paljon hitaampaa kuin vielä muutama vuosi sitten aavisteltiin). Jaatisen mukaan PPV toimii parhaiten ”heimoille” suunnatuissa tapahtumissa. Itselleni tuli heti mieleen UFC, joka on malliesimerkki tällä kentällä. 

Pay Per View- lähetykset avaavat myös uusia mahdollisuuksia yhteistyökumppaneille. Esimerkiksi Final Nightin sponsorit jakoivat katseluoikeuksia asiakkailleen. Toisena esimerkkinä Jaatinen käytti uuden, Teemu Selänteen, isännöimän Supertähdet sarjan tuotepromoja. Esimerkiksi XZ- shampoissa tulee olemaan koodeja, joilla sarjaa voi katsoa Ruutu-palvelusta jo etukäteen.

Final Nightin onnistumisen taustalla oli Jaatisen mukaan se, että urheiluihmiset hoitivat urheilun ja viihdeihmiset viihteen. Lipunmyynti onnistui myös hyvin. Itsekin lunastin omani erään tennisseuran kautta. Seurat siis saivat myydä lippuja jo ennen kuin myynti avattiin suurelle yleisölle. Lisäksi VIP-lipuista sai maksaa nelinumeroisia summia. Järjestäjät miettivät asian niin, että se että pääset parin metrin päähän Roger Federerin kaltaisesta globaalista supertähdestä on kuitenkin ”kerran elämässä” –luokan tilaisuus, josta ihmiset ovat myös valmiita maksamaan.  Ja näin myös kävi.

Yksi koko päivän mielenkiintoisimmista pohdinnoista liittyi maksumuurien ja katsojalukujen suhteeseen. Erittäin vahvan kokemuksen media-alalta omaavan Jaatisen mukaan legendaarinen Hockey Night keräsi aikoinaan ruudun ääreen 350 000 -1 000 000 katsojaa. Ensimmäinen luku heijasteli SM-Liigan runkosarjanyhjäystä, jälkimmäinen puolestaan finaaleja. 

Tänä päivänä maksumuurin takana olevat lähetykset keräävät 20 000- 100 000 katsojaa. Yllättääkö? Ei varsinaisesti. Aina niin tieteellinen metodini, eli keskustelut naapurinmiesten kanssa, indikoi samaa. Monet ei-niin-kovat-lätkäfanit ovat kertoneet, että aikoinaan matseja tuli väijyttyä Hockey Nightista ja tätä myöten myös koko SM-Liigan kiinnostus oli selvästi korkeammalla. Kun matsit sitten siirtyivät maksullisille kanaville, lopetti moni näistä enemmän satunnaisista katsojista Liigan seuraamisen saman tien. Tätä YLEn ja maksukanavien suhdetta sivusin muuten blogissani jo reilu vuosi sitten jolloin tutkimme suomalaisten urheilun kulutusta: http://kuuluvainen.blogspot.fi/2014/12/suomalainen-penkkiurheilija-miten-ja.html

Jaatisen mukaan YLE vääristää kilpailua tarjoamalla kansalle ilmaista urheilua. Hänen mukaansa tämä on olennainen tekijä sen takana, etteivät suomalaiset ole oikein löytäneet maksukanavia. Jaatinen havainnollisti ilmiötä kertomalla, että hiihdon maakuntaviestit saattavat kerätä 650 000 katsojaa TV:n ääreen, kun taas hiihdon supertähtien Tour de Ski kerää maksulliselle kanavalle vain 100 000 katsojaa. 

Päivä jatkui vielä HIFK:n esityksellä mm. mobiilikausikortin lanseerauksesta. Tästä esityksestä päällimmäisenä jäi mieleen se, että seura on panostanut mm. e-sportsin ja Twitchin haltuunottoon (vanha jengikaverini Suopotkupallojoukkue FC Mihin riveistä, eli Puustisen Juuso #muuten voitti tuon matsinsa "Änärissä"). 

Myös crossmarketing-case Helsinki Horse Shown kanssa oli varmasti hyvä tapa tavoittaa uusia kohderyhmiä. HIFK:n jälkeen ääneen pääsivät vielä Tomi Natri sekä Innovation Housen Petra Erätuli-Kola & Katja Aalto. Valitettavasti nämä esitykset menivät itseltäni ohi, sillä jouduin poistumaan tilaisuudesta hieman ennen loppua. Kokonaisuutena päivä oli kuitenkin oikein mielenkiintoinen. 

Ja kun tapahtumista puhutaan, niin toukokuussa Turusta jyrähtää huolella. Urheilujohtamisen tulevaisuus -foorumi tulee tänä vuonna olemaan timantin kova. Stay tuned.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti