Urheilujohtamisen koulutus meillä ja maailmalla

Vuosien varrella olen saanut vastata lukuisiin tiedusteluihin siitä missä urheilujohtamista tai urheilumarkkinointia voi ja kannattaa opiskella. Tässä blogauksessani annan toivottavasti vastauksia näihin kysymyksiin.

Vuonna 2007, kun vedin ensimmäisen kerran urheilujohtamisen kurssini Turun kauppakorkeakoululla, tilanne oli erityisesti kotimaassa hyvin erilainen kuin nyt. Tuohon aikaan ei nimittäin Suomen yliopistoissa ollut tietääkseni oikeastaan yhtään urheilubisnestä seuratasolta katsovaa kurssia tarjolla. Jyväskylässä oli yhdessä paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa järjestetty jonkinlainen urheilumarkkinointia sivuava kurssi, mutta tämäkään ei tainnut vielä tuolloin olla säännöllisesti tarjolla.

Miten sitten urheilujohtaminen ilmestyi Turun kauppakorkean opintotarjottimelle? Tämä blogaukseni kertoo tarinan Turun kauppakorkean urheilujohtamisen kursseista. Lisäksi esittelen muuta aihepiiriin liittyvää opintotarjontaa Suomessa ja ulkomailla.

Puhuttaessa urheilujohtamisesta tulee pitää mielessä se, että määritelmä on hyvin lavea. Itse katson termiä yleensä seuratason urheilubisneksen näkökulmasta. Joku muu käsittää sen liitto- ja järjestötason johtamisena. Joku kolmas taas mieltää urheilujohtamisen enemmän leadershipin kautta ja on kiinnostunut siitä miten esimerkiksi valmentaja johtaa joukkuettaan.

”Mistä opiskelijoita yrittäjyyden kursseille?”

Eletään vuotta 2006 ja osallistun silloisen työnantajani Turun kauppakorkeakoulun pk-instituutin (ehkä yksikön nimi tosiaan vielä tuolloin oli tämä, sittemmin se vaihtui niin monta kertaa, etten enää pysynyt perässä) strategiapäivään. Esimieheni Jarna Heinonen, josta sittemmin tuli yrittäjyyden professori ja väitöstilaisuuteni kustos, nosti keskusteluun yrittäjyyden opetuksen suurimman kipupisteen. Yrittäjyys ei tuohon herran aikaan kiinnostanut nimittäin opiskelijoita laisinkaan. Yrittäjyyden kursseille ilmoittautui vain muutamia opiskelijoita, joten niiden mielekäs vetäminen oli lähes mahdotonta. Lisäksi pääainevalinnoissa yrittäjyyden valitsivat pääaineekseen vain yksittäistapaukset. Elettiin siis aikaa ennen startup- buumia, eikä kukaan vielä edes haaveillut Boost Turun ja Aalto ES:n tapaisista yrittäjyysyhteisöistä. Nämähän syntyivätkin sitten opiskelijalähtöisesti, ei yliopistojen tarjoamina. Tuo on kuitenkin ihan oma tarinansa.

Takaisin strategiapäivään; uskaltauduin tuolloin avaamaan suuni ja tuomaan pöydälle kurssi-idean urheilujohtamiseen ja urheiluun liittyvästä yrittäjyys-/johtamiskurssista. Kollegat suhtautuivat ajatukseen positiivisesti ja sain luvan testata ideaani seuraavan lukuvuoden kurssitarjottimella. Kurssi-ilmoittautuminen aukesi ja mitä tapahtui? Boom. Parissa päivässä kurssin ylärajaksi asettamani 30 opiskelijaa oli täynnä ja lopulta tulijoita olisi ollut reilusti yli puolet enemmän. Aihe siis kiinnosti opiskelijoita. Se kiinnosti todella paljon.

Kurssini pyörähti lopulta läpi yhteensä 7 kertaa. Tosin sisältö vaihteli hieman vuodesta toiseen ja viimeisin kerta vedettiin englanniksi syventävinä opintoina. Viimeisimmästä kerrasta jäi tosin fiilis, että kurssi kärsi jo hieman liiallisesta akateemisuudesta. Kevyempi versio osana aineopintoja toimi paremmin vapaamman keskustelun ja vierailevien luennoitsijoiden kautta.

Vuosien varrella asiantuntijavierainani kävi pitkä liuta mielenkiintoisia nimiä kertomasta käytännön esimerkkejä urheilubisneksestä. Näitä vierailijoita olivat mm. Antti Aine (ex-urheiluoikeuden professori), Mika Palmgren (ex-pelaaja-agentti), Valon ja OK:n liiketoimintayksikön tuore johtaja Samuli Vasala, Timo Kinnunen (TuTon ex-toimitusjohtaja), Jani Nieminen (Raision Loimun toiminnanjohtaja) ja Ville Lintunen (FBC Turun toiminnanjohtaja) muutamia mainitakseni.  

Valitettavasti tällä hetkellä ei Turun kauppakorkealla ole urheilujohtamisen kursseja tarjolla, mutta ehkä joku kaunis päivä kurssi tekee comebackin. You never know. Karu totuus näissäkin hommissa on se, että tällaiset valtavirrasta poikkeavat kurssit henkilöityvät vahvasti kehittäjiinsä ja vaihdettuani yksityiselle sektorille on ajan ottaminen kokonaisen kurssin vetämiseen käytännössä mahdotonta.

Sporttibisneksen koulutukselle on tilausta

Urheilujohtamisen koulutus Suomessa

Jos Turun kauppakorkea onkin tällä hetkellä urheilujohtamisen koulutuksen osalta hieman alamaissa, niin muualla on onneksi aktivoiduttu.

Itä-Suomen yliopisto on viime vuosina ottanut hienosti koppia urheilujohtamisen koulutuksesta. UEF onkin hiljattain startannut verkkokursseista koostuvan opintokokonaisuuden, joka mahdollistaa aiheen opiskelun maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Myös allekirjoittanut on tehnyt yhteistyötä itäsuomalaisten kanssa ja verkkoon tulee keväällä ilmestymään luentoni urheilun sponsoroinnin historiasta ja nykytilasta. Vahva tunnustus opintokokonaisuuden rakentamisesta lähtee Juho Nenosella ja Sasu Tuomiselle. Good job. Jos kiinnostuit, niin tarkempaa tietoa löydät esimerkiksi tästä: http://www.uef.fi/fi/uef/-/urheilujohtamisen-opinnot-nyt-myos-verkossa

Jyväskylän yliopistossa on pyörinyt jo pitkään Liikuntatieteellisen järjestämänä erilaisia urheilujohtamista sivuavia opintokokonaisuuksia. Täytyy myöntää, että Jyväskylä on aina ollut minulle suuri tuntematon.  ”Sport Management and Health Promotion” –maisteriohjelma kuitenkin näyttää tarjoavan mielenkiintoisia teemoja opiskeltavaksi. Olen kuitenkin ollut käsityksessä, että Jyväskylässä keskitytään enemmän hallintoon kuin varsinaisesti seuratason urheilubisnekseen. Tosin mainio Kimmo J. Lipponen kertoi allekirjoittaneelle, että Jyväskylässä oli ollut sponsoroinnin opetusta jo 1990-luvun alussa.

Ammattikorkeatasolta löytyykin sitten myös Suomesta jo enemmän tarjontaa. Niin Haaga-Helian Sports Business School Finland kuin Turun ammattikorkeakoulun Centre for Sports Business tekevät hyvää työtä aiheen parissa. Toki resurssit ovat melko rajalliset, mutta ruoriin on löytynyt loistavia kavereita, kuten Vili Nurmi & Jaakko Haltia. Hyviä juttuja on jo tapahtunut ja varmasti tulee tapahtumaan vielä enemmän tulevaisuudessa. Myös urheilujohtamisen seminaarien määrä on kasvanut huomattavasti ja herran vuonna 2015 näitä tullaan näkemään ainakin Turussa, Joensuussa ja Pääkaupunkiseudulla.

Jos katsotaan aiheen koulutusta muulla kuin korkeakoulutasolla, niin katseet suuntautuvat luonnollisesti Vierumäen suuntaan. Mainitsemisen arvoinen kokonaisuus on mm. Urheilumanageroinnin koulutus.

Urheilujohtamisen koulutus maailmalla

Jos urheilujohtaminen ja urheilubisnes yleensäkin on suomalaisessa korkeakoulumaailmassa tuore ilmiö, niin maailmalta löytyy satoja yliopistoja, jotka tarjoavat urheilujohtamisen koulutusta eri muodoissaan. North American Society for Sports Management pitää yllä portaalia, josta löytyy suurin osa maailman urheilujohtamisen koulutusohjelmista. Lista ei ole täysin kattava, eikä aina myöskään ajan tasalla. Hyvä lähtöpiste se on kuitenkin niille, jotka haluavat lähteä syventämään osaamistaan maamme rajojen ulkopuolelle.

Erityisesti Yhdysvallat on urheilujohtamisen koulutuksessa edelläkävijä, mutta toki mm. Englannista, Saksasta ja Ranskasta löytyy myös useita aihepiiriä liippaavia koulutusohjelmia. Pohjoismaat ovat hieman paitsiossa, mutta Tanska on herännyt ensimmäisenä aiheeseen liittyvän koulutuksen suhteen.

Tutkimuksellisesti Euroopan kärkeä edustaa Coventryn yliopisto, jonka professori Simon Chadwick on niitä harvoja tutkijoita, joita voisi tituleerata aihepiirin guruksi. Jos alan uusin tutkimus kiinnostaa, niin Coventryn yliopiston sivuilta löytyy mm. mielenkiintoisia working papereita ajankohtaisista aiheista.

Joka tapauksessa, rohkaisen suuresti kaikkia kiinnostuneita hakemaansporttibisnesoppia ulkomailta. Jos ei kokonaisen tutkinnon muodossa, niin vaikkapa esimerkiksi Erasmus-vaihdon kautta. Tällä alalla osaaminen ei todellakaan asu Suomessa.

Tutkimuksellisesti lähes tajunnanräjäyttävät mahdollisuudet suomalaisen sporttibisneksen tutkimuksen kehittämiselle tarjoaa juuri starttaava Tekes-rahoitteinen "Arvoa urheilusta"- hanke. Turun ammattikorkeakoulun, Turun kauppakorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston hankkeessa on mukana myös lukuisia lajiliittoja ja yrityksiä. Allekirjoittanut on parissakin roolissa mukana hankkeessa, joten projektin etenemisestä ja tuloksista tulen varmasti raportoimaan myös blogissani.