torstai 15. helmikuuta 2018

SPOT:ON -Konferenssin antia: Mitä Manchester United opettaa meille sponsoroinnista?



Olen työurallani osallistunut varmastikin useampaan sataan konferenssiin, seminaariin, workshopiin,  round table- keskusteluun tai miksi näitä tapahtumia kulloinkin kutsutaankin. Olen nähnyt erittäin hyviä konferensseja ja totaalisen surkeita konferensseja. 
Kööpenhaminassa järjestetty SPOT:ON Activation -sponsorointikonferenssi menee heittämällä ensimmäiseen kategoriaan. Liiviin tarttui tällä kertaa oikein mukava määrä uusia ajatuksia sekä monia mielenkiintoisia tuttavuuksia kansainvälisistä sponsorointiosaajista. Suomalaisia olisi mahtunut mukaan enemmänkin kuin nyt nähdyt neljä, vaikka laatu toki korvasi tässäkin tapauksessa määrää. 
Itselleni osallistuminen oli lähes itsestäänselvyys, sillä työnantajani markkinointitutkimusyritys Bilendi oli yksi tapahtuman virallisista partnereista. Linkki Bilendin ja SPOT:ONin väliltä löytyy läheltä, sillä tanskalainen SponsorOptimizer-yhteistyökumppanimme Gersdorff Research oli toinen tahoista tapahtuman taustalla. Olemme muuten parhaillaan keräämässä vuoden 2018 SponsorOptimizer- dataa Suomesta. Jos kiinnostaa keskustella konseptista tarkemmin, niin kerron toki mielelläni. Jos olet onnistunut missaamaan mistä SponsorOptimizerissa on kyse, niin tsekkaa tarkemmin vaikkapa täältä: Case SponsorOptimizer- julmetun pitkä matka kohti tehokkaampaa sponsorointia.
Päivään mahtui monia erinomaisia esityksiä Volvon ja Zlatanin yhteistyöstä eSportsin kaupallisiin kuvioihin. Tämä bloggaus keskittyy kuitenkin vain yhteen; Manchester Unitedin lokaaleja ja globaaleja sponsorointimalleja käsitellyt puheenvuoro oli nimittäin erinomainen ja osui allekirjoittaneen intresseihin äärimmäisen hyvin. ManUn edustajana tilaisuudessa esiintyi Head of Financial Services & Travel partnerships -tittelillä operoiva Simon Hoppe. Tekijämies sponsoroinnin saralla, kuten pieni googlaus osoittaa. Tämä blogiteksti yhdistelee Hoppen esityksen antia omiin kokemuksiini ja muihin vuosien varrella vastaan tulleisiin ManU esimerkkeihin. Idea ja runko siis on peräisin konferenssista, mutta olen laajentanut ajatuksia omalla pohdinnallani sekä muilla vastaan tulleilla esimerkeillä.

Suosittelen toki tsekkaamaan myös muiden suomalaisten yhteenvetoja/bloggauksia samasta tapahtumasta. Harri Jalonen ja Laura Peltonen valaisevat myös päivän muuta antia:

Harrin yhteenveto löytyy täältä: 

Lauran puolestaan täältä:



Manchester United- jalkapallojättiläinen

Manchester United on seura, joka ei jätä futiksen seuraajia kylmäksi. Globaalisti jalkapalloseuroista suurinta liikevaihtoa pyörittävä ManU on hieman karrikoiden sekä rakastetuin että vihatuin futisseura planeetallamme. Tosin Manchesterin punaiset ovat saaneet ”vihatuin seura” -kategoriassa hiljattain muutamia vahvoja haastajia. Etunenässä Chelsean. Toki myös Red Bullin operoima Bundesliigan RB Leipzig tekee kovaa nousua tällä listalla, mutta globaalisti Bundesliiga ei pysty haastamaan Valioliigaa suosiossa. Niin tai näin, hyvät brändit herättävät aina tunteita. 
Vielä, ennen etenemistä itse asiaan, haluan tehdä jo perinteisen huomautuksen: tässäkin blogauksessa käsitellään pääosin esimerkkejä ns. Suuresta Maailmasta. Tällä kertaa pääosin Valioliigasta.  Monet näistä sponsoroinnin malleista ovat kuitenkin skaalattavissa myös Suomeen. Toki menestyksekäs aktivointi vaatii osaamista, hieman resurssejakin, mutta ennen kaikkea luovuutta. Kuten Santanderin Nordic Marketing Director Jeppe Madsbad Lauritzen omassa SPOT:ON -esityksessään korosti: meillä pohjoismaissa on hyvin harvoin käytettävissämme lähes rajattomia resursseja sponsoroinnin aktivointiin. Ehkä juuri nämä rajalliset resurssit kuitenkin ruokkivat luovuutta, joka eskaloituu parhaimmillaan maailmanluokan toteutuksiin. Hyvä esimerkki tällaisesta oli samaisessa tilaisuudessa esitelty Zlatanin ja Volvon -case. Mutta se on jo toinen tarina se.



B2C: Manchester United = Globaali Media
Toistasataa miljoonaa seuraajaa sosiaalisessa mediassa houkuttelevan Manchester Unitedin sponsorointistrategia on globaaleille brändeille tyypillisen monitasoinen. Seuralla on globaalin tason pääkumppaneiden lisäksi myös alueellisia kumppanuuksia. Ensimmäinen tällainen solmittiin vajaa kymmenen vuotta sitten, kun Smirnoff vodkasta tuli seuran ”responsible drinking partner” Aasian ja Tyynenmeren alueella. Esimerkiksi Malesiassa ManUn puhelinoperaattoripartnerina on ollut TM, kun taas Saudeissa se on ollut STC, Pakistanissa Zong, Bahrainissa Viva, Nigeriassa Globacom ja niin edelleen. 
Manchester United on ollut tällaisissa lokalisoiduissa diileissä edelläkävijä ja tämä on tuonut seuralle kymmenien miljoonien kasvun sponsorituloihin. Viralliset kumppanuudet on viety niin pitkälle, että seuralla on jopa oma nuudelipartneri: Nissin Food Groups. Samassa hengessä ManU myös lokalisoi sisältöä sosiaalisessa mediassa. Eli Aasiassa seuran somekanavat eivät tietenkään ole identtisiä vaikkapa eurooppalaisten kanavien kanssa. Sisällössä korostuu visuaalisuus (kuvat) ja lyhyet videot.
Kantarin globaalin jalkapallotutkimuksen (54 000 vastaajaa 39 maasta) mukaan ManUlla oli vuonna 2013 659 miljoonaa seuraajaa. Hieman karrikoiden voidaan siis sanoa, että lähes 10 % maapallon väestöstä seurasi tuolloin Manchester Unitedia. Toki tutkimustulosta myös kyseenalaistettiin. Aiheesta. Lähinnä kyse lienee siitä mitä vastaajan linkillä Manchester Unitediin tarkoitettiin. Kuten usein tutkimushommissa käy, tulosten viestinnässä vedettiin todennäköisesti hieman mutkia suoraksi. Seuraaminen jollain tasolla ei siis tarkoita yksiselitteisesti seuran kannattamista. Aiheen tarkempi tonkiminen paljasti mm. sen, että ManU on myöhemmin täsmentänyt, että näistä 659 miljoonasta seuraajasta 277 miljoonaa ilmoitti ManUn suosikkijoukkueekseen.  Jos spekulointi tutkimustulosten ja -asetelman ympärillä kiinnostaa, niin lisää mm. täältä: http://www.sportingintelligence.com/2012/06/07/manchester-united-659-million-people-can%E2%80%99t-be-wrong-can-they-070601/


Seuran globaalista luonteesta kertoo se, että Kantarin tutkimuksen mukaan lähes puolet seuraajista oli Aasiasta (325 miljoonaa) ja pelkästään Kiinasta tuli 108 miljoonaa seuraajaa. Toiseksi seuratuin seura kyseisessä tutkimuksessa oli Real Madrid, jolla arvioitiin olleen noin 300-350 miljoonaa seuraajaa. Niin tai näin, kukaan ei ole kyseenalaistanut sitä, etteikö ManU olisi maapallon seuratuin futisseura.  On siis selvää, että Manchester United toimii brändeille loistavana alustana erityisesti tunnettuuden kasvattamisessa.
Huomattavaa on, että Manchester United on siitä onnellisessa asemassa, että se pääsee pitkälti valitsemaan kumppaninsa. Suurimmat, globaalit, kumppanuudet tehdään eksklusiivisina toimialakohtaisesti. Toisin sanoen, Manchester Unitedin autobrändikumppani on Chevrolet. Se ei siis tee samanaikaisesti diiliä vaikkapa Mersun kanssa, ei edes lokaalisti. Toki se, että pääsee ManUn kumppaniksi edellyttää, että firmalla on ns. pinkka rautaisessa kunnossa, kuten Chevyn paitamainoksen arvo osoittaa (kts. kuva alta).

Puolentoista miljardin euron arvoiseksi arvioitua maailman arvokkainta futisseurabrändiä halutaan tietenkin varjella mainetappioilta, joten ennen uusien kumppanuuksien solmimista seura arvioi huolella jokaiseen kumppanuuteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Tämä nousi esiin konferenssissa yleisön haastaessa puhujaa Aeroflot- lentoyhtiön kanssa tehdystä sponsorointidiilistä. Vuonna 2013 Aeroflot korvasi Turkish Airlinesin ManUn virallisena lentoyhtiökumppanina ja lentoyhtiöstä tuli seuran ensimmäinen venäläinen sponsori. Takavuosina kyseistä lentoyhtiötä pidetiin Suomessakin hyvin onnettomuusalttiina. Taustalla lienee osittain myös se, että ManUn arvion mukaan sillä oli jo tuolloin Venäjällä noin 16 miljoonaa kannattajaa.
 Useimmilla suomalaisillakin lienee edelleen skeptinen suhtautuminen Aeroflotin laadukkuuteen, mutta ManUn mukaan tämä mielikuva perustuu pitkälti yrityksen onnettomuusherkkään historiaan. Sittemmin Aeroflot onkin voittanut toimialallaan erilaisia palkintoja laadukkaasta tekemisestään ja on jättänyt turvallisuusmittauksissa ajoittain taakseen esimerkiksi SAS:n ja Air Francen. Aeroflotin mielikuva on tutkimusten mukaan parantunut huomattavasti Manchester Unitedin kannattajien keskuudessa yhteistyön aloittamisen jälkeen. Samalla Aeroflot on noussut selvästi ylemmäs ManU fanien harkintajoukossa.





B2B: Manchester United = fasilitaattori & motivaattori

Myös B2B- sponsoreilla on ManUn kumppanuuksista merkittävä siivu. Toki näillekin näkyvyydellä on arvonsa, mutta sponsoroinnin vaikutus myynnin kasvuun on usein vielä kuluttajamarkkinoitakin haastavampaa todentaa. Manchester United pystyy kuitenkin tuomaan selkeää lisäarvoa myös B2B-sektorille mm. kumppaniverkostonsa kautta. Miksi esimerkiksi konsulttifirma, erityisesti vakuutusmeklarinabisneksestään tunnettu Aon investoi satoja miljoonia dollareita ManUn sponsorointiin?
Yritys halusi kehittää brändinsä tunnettuutta erityisesti kehittyvillä markkinoilla, kuten Koreassa ja Brasiliassa. Lisäksi yritys käytti kumppanuutta motivoimaan ja sitouttamaan henkilöstöään. Sponsorointi HR:n tukitoimena nousi itse asiassa esiin useammassa SPOT:ON -konferenssin puheenvuorossa. Käytännön esimerkki Aonin sisäisistä aktivoinneista oli sellainen, jossa yritys lennätti kolme pelipalloa Manchesterista eteläisimpiin toimistoihinsa. Pallot matkasivat Etelä-Amerikkaan, Etelä-Afrikkaan ja eteläiseen Australiaan. Näistä toimistoista pallot lähtivät sitten Aonin henkilöstön kuljettamina takaisin kohti Iso-Britanniaa. Henkilöstö myös tuotti yrityksen kanaviin asiakkaita koukuttavaa sisältöä matkansa varrelta. Tempaus rakensi siis samaan aikaan sekä yhteisöllisyyttä että markkinointina.
Suomessakin on vielä paljon sponsoroinnin B2B- potentiaalia käyttämättä. Täytyy kuitenkin ymmärtää, että myös meidän seuramme ovat alustoja, jotka keräävät ympärilleen erilaisia toimijoita ja tarjoavat mahdollisuuden hedelmällisten bisnessuhteiden syntymiselle. Mittakaava on toki täysin eri kuin vaikkapa Manchesterissa, mutta sama ideologia on suht helposti jalkautettavissa myös Suomeen. Toki ensimmäiset seurat ja liitot ovat tähän jo aikaa sitten heränneet. Esimerkiksi Jokerien Aasia-kuvioissa on samaa henkeä havaittavissa.
Toistaiseksi omat kokemukseni esimerkiksi seurojen järjestämistä verkostoitumistilaisuuksista ovat kuitenkin melko vaisuja. Valitettavasti olen itse osallistunut esimerkiksi tilaisuuksiin, jossa sponsorit ajautuvat täysin sattumanvaraisesti pöytiin. Markkinointitutkimusyrityksen on hyvin vaikea löytää yhteisiä bisnesaihioita vaikkapa pyöräkorjaamon kanssa. Ei vaatisi kovinkaan suurta ponnistusta, jos joku seuran edustajista kävisi hieman etukäteen läpi osallistujalistaa ja suorittaisi jonkinnäköistä plaseerausta jo valmiiksi. Tai sitten hyödynnettäisiin, vaikka Brellan kaltaisia työkaluja, jolloin osallistujat voisivat sopia keskenään tapaamisia seuran tapahtumiin.
B2B -firman olisi selvästi mutkattomampaa sponsoroida seuraa, jos meillä olisi faktaa siitä, että saamme seuran kautta vuosittain vähintäänkin tietyn määrän kontakteja potentiaalisiin asiakkaisiin.
On selvää, että useimpien suomalaisten seurojen sponsorointiverkostot ovat hyvin paikallisia. Verkostoitumisnäkökulmasta seurojen olisikin fiksua järjestää sponsoreilleen verkostoitumistilaisuuksia myös vierasotteluiden yhteyteen. Sponsorit mukaan vierasotteluun ja paikanpäällä etukäteen valmisteltu ja fasilitoitu tilaisuus, jossa ainakin jollain asteella potentiaaliseksi ”matcheiksi” tunnistettuja yrityksiä törmäytetään toisiinsa.
Olen tätä mallia ehdottanut lukuisille suomalaisille seuroille viimeisten parin vuoden aikana. Sittemmin korviini on kantautunut, että ainakin jokunen kotimainen seura on tätä jo testannutkin. Käsittääkseni myös tulokset ovat olleet positiivisia.
Omalta osaltani uskallan sanoa, että jos tällaisesta tilaisuudesta löytyisi vaikkapa pari uutta asiakkuutta, niin aivan varmasti olisimme valmiit investoimaan seuraavana vuonna sponsorointiin merkittävämmän summan. Loppupeleissä urheiluseuran rooli on siis B2B:ssa toimia ikään kuin koordinaattorina, joka jakaa tietoa ja yhdistää potentiaalisia kumppaneita. Tuskin on sattumaa, että monet ManUn sponsoreista tekevät isoa bisnestä myös keskenään.



Sponsoroinnin prosessi

Manchester Unitedin sponsorointia ohjaa selkeä prosessi. Tämä lähtee siitä, että seuran täytyy aina ensin ymmärtää mitä asiakas oikein haluaa partneruuden kautta saavuttaa. Tämän jälkeen asetetaan tavoitteet ja KPI:t sekä aletaan suunnitella aktivointeja, joilla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. Prosessiin toki kuuluu jatkuva seuranta, arviointi ja viilaus.  



Case: Manchester United & Santander (Norja)

Rahoitusalalla toimiva Santander tunnetaan Suomessa parhaiten Ferrarin F1- tallin pääsponssina. Joskin pitkä diili loppui juuri ja jatkossa Santander panostaa erityisesti Mestarien liigaan.
Pohjoismaihin yritys tuli isommin jokunen vuosi sitten ostamalla GE Moneyn liiketoiminnan. Tunnettuus on kuitenkin vielä täälläpäin maailmaa suhteellisen pientä, vaikka erityisesti autorahoituksesta yrityksellä on jo merkittävä siivu. SponsorOptimizer -tutkimuksemme mukaan esimerkiksi suomalaisista vajaat 40 % ei kuitenkaan tuntenut vielä vuonna 2017 lainkaan kyseistä yritystä. SponsorOptimizer osaa myös kertoa esimerkiksi sen, että Santander nähdään suomalaisten silmin hyvin kansainvälisenä ja määrätietoisena brändinä. Tätä mielikuvaa F1-kumppanuus varmasti vahvisti.
Vuonna 2012 yritys solmikin Norjassa alueellisen, viisivuotisen, kumppanuuden Manchester Unitedin kanssa. Yksi merkittävä tekijä diilin taustalla oli se, että Norjan Manchester Unitedin kannattajakerho on yksi suurimmista virallisista kerhoista maailmassa. Tuolloin kerhoon kuului noin 45 000 jäsentä. Vuonna 2017 kumppanuus laajentui myös Ruotsiin ja Tanskaan.
Yksi kumppanuuden näkyvimmistä aktivoinneista oli ManU-brändätyn luottokortin julkistaminen. Ajatuksena on se, että luottokortin hankkivat kannattajat saavat käyttöönsä merkittävän määrän eksklusiivisia etuja. Tyypillisesti nämä ovat erilaisia tarjouksia fanituotteista, ManU -aiheisia kilpailuja sekä alennuksia Old Traffordilla. Lisäksi luottokortin mukana saa etuosto-oikeuden matsilippuihin.
Manchester Unitedin kyvystä verkottaa kumppaneitaan käy hyväksi esimerkiksi se, että Santanderin ManU-kortin haltijat saavat alennuksia seuran toisen partnerin, Adidaksen, tuotteista. Tämänkin kuvion kautta kaikki osapuolet saavat konkreettisia hyötyjä. Ajatuskulku voi mennä esimerkiksi näin: Manchester United lisää kumppaniensa tyytyväisyyttä ja saa lisää brändinäkyvyyttä kannattajien hankkiessa Adidaksen kautta seuratuotteita. Adidas saa lisämyyntiä. Santander saa lisää tapahtumia luottokorteilleen. Tämä nostaa myös luottokorteilla tehtyjen keskiostosten arvoa ja lisää tätä kautta myös Santanderin tuloja.

Ensimmäisen kuukauden aikana Norjan Santander sai reilut 1100 hakemusta Manchester United -luottokortistaan. Tähän mennessä hakemuksia on tullut reilut 18 000 ja näistä yli 5000 on aktivoitunut tiliksi saakka. Itselleni jäi hieman auki miksi konversioprosentti on näinkin maltillinen. Tosin en tunne Norjan käytäntöjä esimerkiksi luottokelpoisuuden arvioinnin suhteen.
Santander ja ManU seuraavat myös näiden tilien keskimääräisiä arvoja ja korttien luomien transaktioiden lukumääriä. Tietenkin yhteistyöhön panostetaan myös resursseja. Käytännössä kampanjassa integroitui niin norjalaisille Manchester United -kannattajille suunnattu maksettu Facebook-mainonta, sähköpostimarkkinointi kuin puhelinmarkkinointikin.
Tällaisen taktisemman, myyntipainotteisen, aktivoinnin lisäksi Santander hyödyntää Manchester Unitedia tietenkin myös brändinrakennuksessaan. Käytännössä firma hyödyntää viestinnässään esimerkiksi seuran luomaa sisältöä ja järjestää paljon ManU -aiheisia tapahtumia hyödyntäen mm. seuralegendojen vierailuja. Lisäksi Santander ja ManU järjestävät yhdessä CSR-henkisiä jalkapallokouluja lapsille.
B2B-puolella Santander on mm. järjestänyt sekä norjalaiselle henkilöstölleen että asiakkailleen tilaisuuksia Old Traffordilla. ManU pelasi myös näytösottelun norjalaista Vålerengaa vastaan Oslossa.
Tarinankerronnallisista aktivoinneista paras onnistuminen Norjassa lienee oheinen filmi, jossa Santander vie elinikäisen ManU-fani Arildin ensi kertaa elämässään Old Traffordille. Pätkä keräsi paljon huomiota ilmestyessään ja varmasti paransi Santanderin tunnettuutta Pohjoismaissa.
Näitä vastaavia tarinoita on hyödynnetty urheilumarkkinoinnissa ja sponsoroinnissa ympäri maailmaa ja ne tuntuvat tehoavan lähes joka kerta. Jos Arildin ”The Supporter” -tarina kiinnostaa, niin se löytyy mm. täältä:https://www.facebook.com/santandernorge/videos/449248458572676



Yhteenvetona; Manchester Unitedilla on vähemmän yllättäen sponsorointihommat viimeisen päälle hanskassa. On aina hienoa kuulla miten strategista sponsorointi on maailman absoluuttisella huipulla.

Hyvän puheenvuoron tunnistaa siitä, että se jättää vahvan muistijäljen ja huomaat palaavasi pohtimaan oppimiasi asioita vielä seuraavallakin viikolla. Näin tapahtui myös tämän ManU -casen kohdalla. Tästä ajatusrallistani jalostuu varmasti vielä malleja jaettavaksi suomalaisillekin sponsorointikohteille.

Ja loppuun toki vielä pakollinen promopuhe; jos haluat sparrailla sponsorointi- tai urheilumarkkinointi asioissa tai kuulla tarkemmin SponsorOptimizer- konseptimme mahdollisuuksista, niin ole yhteyksissä ja jeesaan mielelläni. 

tiistai 16. tammikuuta 2018

torstai 14. joulukuuta 2017

Radio Rockin Korporaatio: Puolituntia puhetta urheilumarkkinoinnista ja Urheilutähtien sisäpiirissä -kirjasta

Vedettiin jälleen pirteä puolituntinen Radio Rockin Korporaatiossa. Sivuttuja teemoja olivat mm. urheilumarkkinointi, sponsorointi, urheilijabrändit sekä toki myös legendaarinen henkilöbrändi nimeltään Seppo Räty. 

Linkki podcastiin: http://www.radiorock.fi/#!/post/5a2e40a5afa44b040061d197

Löytyy myös mm. Suplasta.

Sukellus Startup-maailmaan- aika disruptoida palloilulajien valmennus?


Sosiaalisen median kanaviani seuranneet ovat varmastikin jo huomanneet, että olen jo jonkin aikaa autellut pienenä sivuprojektinani suomalaista startup-yritystä nimeltään CoPlays. Palloilulajien valmennusalustaa (jääkiekko, jalkapallo, salibandy, koripallo) kehittävän yrityksen ympärille on kehittymässä huikea tiimi eri alojen osaajista ja tähtäin ei voi olla muualla kuin ripeässä kansainvälisessä kasvussa. Vahva joukko teknologia- ja rahoitusosaajia sai juuri vahvistusta jääkiekkomaailmasta hyvinkin tunnetuista nimistä, Tony Salmelaisen & J-P Vuorisen liittyessä mukaan. Mukana on myös useamman muun lajin valmennuksen huippuosaajia (mm. Martti Kuusela). Toivottavasti saadaan keväällä julki vielä pari muutakin urheilupiireissä hyvinkin tunnettua nimeä. Lue lisää tiimistä esimerkiksi tästä lehdistötiedotteesta.

Mitä CoPlays sitten tekee? Yritys taklaa mobiililla valmennusalustallaan ongelmaa, jonka kanssa olen itsekin tuskaillut vuosia. Uskon, että seuraava tilanne on monelle muullekin palloilulajien valmennuksessa mukana olevalle tuttu:

Kello on noin 20.30. Olen saanut vihdoinkin päivän työ- ja kotihommat siihen malliin, että voin suhteellisen hyvällä omalla tunnolla starttailla Toyotani moottoria ja ottaa suunnaksi Turun sählypyhätön Leaf Areenan. Saan nauttia hyvästä omatunnostani noin kahden minuutin euforisen hetken. Aivoni lähettävät nimittäin pian tutun signaalin. Et ole taaskaan suunnitellut valmentamani salibandyjoukkueen treenejä käytännössä lainkaan. Aikaa tähän prosessiin on nyt noin 25 minuuttia ja samalla pitää siis ajaa treenipaikalle. Keskittyminen ei muutenkaan ole huipussaan, johtuen kello 06.10 alkaneesta sähinästä.

Miten nämä tilanteet on sitten käytännössä hanskattu? Muistikapasiteetissani on se reilut 10 erilaista drilliä, joita on sitten toisteltu vuosikausia. Uudistumista ei ole juurikaan nähty ja pääosin nämä ovat peruja omilta junnuvuosiltani. Eli parinkymmenen vuoden takaa. Uusia drillejä ei ole siis tullut juurikaan opeteltua. Ei siksi, ettenkö olisi kokenut tarvetta uudistaa harjoitusten sisältöä, vaan pitkälti olosuhteiden pakottamana. Esimerkiksi valmentajakoulutus näissä ruuhkavuosissa on täysin epärealistinen haavekuva. 





Miten CoPlays sitten voi auttaa valmentajia?

Ensinnäkin, alustan kautta tulee olemaan tarjolla kymmeniä, pian satoja, erilaisia animoituja harjoitteita. Näitä voi hankkia CoPlaysin kirjastosta. Voin siis jatkossa poimia eri teemojen ympärille rakennettuja drillejä käyttööni. Monet näistä ovat ammattivalmentajien laatimia. Esimerkiksi jalkapallon drilleistä löytyy jo muuan Martti Kuuselan harjoitepankista siirrettyjä treenejä.
Vaihtoehtona on myös se, että seuran valmentajat piirtävät kosketusnäyttöpohjaisella piirtotyökalulla drillejä ja jakavat näitä keskenään. Tämä lienee usein jopa valmiita drillejä suositeltavampaa. Näin seura saa rakennettua juuri omanlaisensa pelillisen identiteetin.

Seuratasolla CoPlays antaa mahdollisuuksia aiempaa kokonaisvaltaisempaan, läpi ikäluokkien kulkevaan, valmennuksen suunnitteluun jota vaikkapa valmennuspäällikön on sitten helpompi seurata ja johtaa. 

Toisekseen, valmennus voi jatkossa suunnitella treenit valmiiksi vaikkapa ruokatunnilla tai bussimatkan aikana. Kun treenit ovat valmiit, ne voi lähettää yhdellä painalluksella pelaajien ja muiden koutsien tutustuttavaksi. Näin näille jää runsaasti aikaa tutustua ja omaksua treenit hyvissä ajoin ennen illan harjoituksia. Uskallan väittää, että tämä tehostaa selvästi kalliin treeniajan käyttöä. Oma kolmekymmenvuotinen kokemus palloilulajeista on osoittanut, että käytännössä aina kun olemme käyneet fläppitaululla läpi kokonaan uusia harjoitteita, on ensimmäisillä kerroilla tuhraantunut paljon aikaa siihen, että jengi yrittää omaksua nämä uudet drillit. Joku vetää aina jonkun liikeradan tai syötön vihkoon, jolloin harjoite joko keskeytyy tai joudutaan aloittamaan alusta. Nyt pelaajat voivat käydä uudet harjoitteet läpi animaationa, jonka tueksi voidaan liittää esimerkiksi videoita, ääntä tai kirjallisia ohjeita. Pätevä koutsi tietenkin avaa pelaajille myös mitä harjoitteella haetaan ja mitä tulee erityisesti ottaa huomioon sitä suoritettaessa.

Kolmanneksi, CoPlaysin alusta edesauttaa vuorovaikutteisuutta joukkueen sisällä. Ainakin meidän kaltaisemme III-divisioonaporukka tulee usein viime tipassa treeneihin ja poistaa välittömästi niiden jälkeen. Siinä ei hirveästi jää aikaa palautteenannolle, jos ei tähän sitten halua tuhlata maksullista harjoitusaikaa. Palautteenanto on kuitenkin oppimisprosessien kovinta ydintä. Applikaation avulla koutsit voivat antaa palautetta yksittäiselle pelaajalla, koko joukkueelle tai toisilleen. Kaikkea ei siis tarvitse käydä läpi harjoitusten yhteydessä tai kasvokkain. Koutsi voi siis antaa rakentavaakin kritiikkiä CoPlaysin kanssa, ilman että esimerkiksi yksittäiselle pelaajalle tulee fiilis siitä, että hänet heitetään nyt ns. bussin alle koko joukkueen edessä. Lisäksi palautteeseenkin voi liittää esimerkiksi videoklippejä tai animaatiota havainnollistamaan tiettyjä pelitilanteita. Pelaajat voivat myös alustan kautta sopia pelikuvioita keskenään. Tämä, jos mikä, heijastaa modernia ja pelaajalähtöistä lähestymistä valmentamiseen.

Tällainen alusta on sitten varmasti todella kallis? Ei mielestäni. Hinta vaihtelee 20-30 euron kuukausilisenssin välillä per joukkue. Riippuu vähän mitä herkkuja lisenssiinsä haluaa. Käytännössä esimerkiksi meidän jengissämme hintaa tulee reilut euro per pelaaja per kuukausi. Menee budjettiimme.

Uusia ominaisuuksia kehitetään koko ajan ja käyttäjien toiveita kuunnellaan tarkalla korvalla. Jos et ole vielä testannut CoPlaysia, niin suosittelen antamaan tälle uudelle valmennustyökalulle mahdollisuuden. Ilmainen koejakso kestää 14 päivää, eikä vaadi edes luottokortin tietoja. Voit siis rauhassa tsekkailla helpottaako ja parantaako applikaatio myös sinun tai seurasi elämää. Itselläni kesti noin 15 minuuttia oivaltaa piirtotyökalun logiikka. Toki tässä olisi helpottanut, jos olisin malttanut keskittyä kunnolla käyttöä opastaviin videoihin… Ja suosittelen piirtämiseen tabletin käyttämistä. Onnistuu älypuhelimellakin, mutta pienellä näytöllä on haastavampaa hommaa. Ainakin näillä nakkisormilla.

Applikaatio löytyy tietty esim. Google Playsta tai App Storesta.


Startupin ilmakuopat

Vaikka CoPlaysin ympärillä onkin hyvää pöhinää, on toki ilmakuoppia mahtunut tämänkin startupin lentomatkalle. Vaikka tässä todella ollaankin vasta alkukiihdytyksessä, niin monia haasteita on jo tullut vastaan. Itse en ole yrityksen jokapäiväisessä tekemisessä kuitenkaan mukana, joten suurin osa näistä haasteista on varmasti ollut sellaisia, etten ole niistä edes kuullutkaan. Softa ei todellakaan ole yksinkertainen, mutta onneksi tiimissä on mukana myös kovemman luokan koodareita. Ei voi kuin hattua nostaa.

Omasta näkökulmastani, CoPlaysin suurimpia haasteita on kuitenkin se, että yrityksen täytyy käytännössä itse luoda markkinansa. Vastaavia tuotteita ei ole aiemmin juurikaan ollut tarjolla. Ja nekin jotka ovat toimineet edes jotenkin samalla kentällä, ovat lähinnä tehneet hallaa. Useampi seura on kritisoinut näitä huonosta käytettävyydestä ja puuttuvista ominaisuuksista. Ei CoPlayskaan varmasti vielä täydellinen ole, mutta uskallan väittää, että se on genressään todella hyvä.

CoPlays myös pelaa kentällä, joka on ollut hidas omaksumaan modernin teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tietenkin FC Barcelonan kaltaiset jättiläiset hanskaavat tämänkin homman, mutta vaistoan, että tuolla jossain on valtavat markkinat, joita ei kukaan ole vielä tosissaan kyennyt kutittelemaan.

Tietenkin erilaista valmennusteknologiaa on ollut tarjolla jo pitkän aikaa, mutta näissä ratkaisuissa on ollut suurien asiakasvolyymien näkökulmasta pari perustavanlaatuista haastetta. Ne ovat olleet joko liian kalliita, tai niiden käytettävyys tyypillisen junnu-/alasarjakoutsin näkökulmasta on siis ollut heikkoa. Ei keskimääräistä valmentajaa kiinnosta niinkään itse teknologia, kuin se lisäarvo jonka nämä ratkaisut tarjoavat arkeen. Ja tätä lisäarvoa CoPlays pyrkii siis tarjoamaan. Helppoa täysin uudenlaisen tuotteen myynti ei tietenkään ole. Jo nyt on monta kertaa törmätty siihen, että valmentaja ei ole valmis käyttämään sitä 10-15 minuuttia applikaation opetteluun. Ei, vaikka se auttaisi säästämään vähintäänkin tunteja aikaa per vuosi, rakentaisi treenikirjastoa sekä edesauttaisi monellakin tapaa aiempaa laadukkaampaa valmentamista. Usein CoPlaysin pojat ovatkin juosseet seuroissa opastamassa applikaation käyttöön. Tämä on varmasti tehokkain tapa, joskin sitoo resursseja.

Toki yrityksen vastuulla on rakentaa markkinointinsa ja viestintänsä niin päteväksi, että se riittää vakuuttamaan valmentajat muutoksen hyödystä. Tyypillisen startupin tapaan tähän ei budjettia juurikaan ole, joten luovuudelle ja pelisilmälle on todellakin käyttöä.

tiistai 17. lokakuuta 2017

Case: SponsorOptimizer. Julmetun pitkä matka kohti tehokkaampaa sponsorointia.


Jos sponsorointi on lähellä sydäntäsi, niin olet mahdollisesti jo huomannutkin, että toimme hiljattain, yhteistyössä viestintä- & pr-toimisto Republic of Communicationsin kanssa Suomen markkinoille sponsorointityökalun nimeltään SponsorOptimizer. Ja jos koet, ettei nyt oikein napostele lukea tarinaa SponsorOptimizerin taustoista, niin voit toki imaista oleellisimmat tiedot konseptista myös tästä: Sponsoroinnissa tunne saa nyt vierelleen järjen.

Mikä ihmeen sponsorointityökalu? Kyseessä on jäätävän kokoiseen kuluttajatutkimukseen perustuva Excel-työkalu, jossa sponsorointikohteet ja sponsorit pystyvät helposti hakemaan arvomaailmaltaan parhaiten sopivia kumppaneita 39 eri arvon ja/tai näiden kombinaatioiden suhteen.
Havainnollistetaan hieman; SponsorOptimizer kertoo selvästi, että suomalaiset näkevät salibandymaajoukkueen edustavan energisyyttä. Kun salibandymaajoukkueelle haetaan potentiaalisia uusia yhteistyökumppaneita yritysmaailmasta, rankkaa työkalu kaikki mitatut noin 270 yritys-/tuotebrändiä järjestykseen näiden arvomaailmasta kuluttajille heijastuvan energisyyden suhteen. Yhdellä klikkauksella salibandyliiton myynnissä esimerkiksi nuori mestari Nikunen saa ajettua jokaisesta mitatusta yrityksestä/tuotteesta brändikartat ja vertailtua näitä salibandymaajoukkueen vastaaviin. Tältä pohjalta on huomattavasti fiksumpaa ja uskottavampaa lähteä rakentamaan yhteistä tarinaa. Sama toimii toki myös toisinpäin, eli yritykset voivat hakea kuhunkin tarpeeseen arvomaailmaltaan sopivimmat sponsorointikohteet parilla klikkauksella.
Kuinka moni suomalainen urheiluseura- tai -liitto, musafestari, teatteri-, museo- tai vaikkapa hyväntekeväisyysjärjestö on tähän saakka havainnollistanut arvomaailmojen yhteensopivuutta ensimmäisessä tapaamisessa ajankohtaisilla brändikartoilla? Niinpä.

Kaupanpäälle tarjoamme jokaiselle asiakkaallemme myös bränditutkimuksen, jossa käydään läpi tunnettuus, kiinnostavuus, suosittelu, toimialapositio, arvovertailut pääkilpailijoihin arvoihin ja niin edelleen.

Kuulostaako hienolta? Sitä se onkin, mutta voin kertoa, ettei SponsorOptimizer- konseptin tuominen Suomeen ollut mikään pikasprintti. Tässä blogauksessa käydään läpi matka ideasta SponsorOptimizerin Suomen lanseeraukseen.

Siitä se ajatus sitten lähti….

Kuten tähän blogiin aiemmin tutustuneet tietävätkin, oma taustani on vahvasti urheiluliiketoiminnassa sekä akateemisessa tutkimuksessa. Vaihdoin akateemisen pestini Turun kauppakorkeakoululta yksityisen sektorin houkutuksiin loppuvuodesta 2013. Taustaani peilaten ei ollut varmaan järisyttävä yllätys, että aloin pian kelailla millainen tutkimus voisi auttaa suomalaista urheilua kehittämään markkinointiaan ja myyntiään.

Ensimmäisiä havaintojani oli, että asiakkaiden segmentointi on suomalaisessa urheilussa vielä lapsenkengissään. HJK oli kyllä toteuttanut katsojistaan oikein pätevän segmentoinnin, mutta muuten suomalaisen urheilun asiakasymmärrys tuntui kauniisti sanottuna minimaaliselta. Törmäsin useisiin esimerkkeihin tästä. Liigaseuran toimitusjohtajan kuvaus tyypillisestä asiakkaasta voidaan osoittaa jo silmämääräisesti vääräksi. Toisen suuren lajin pääsarjaseuran hallituksen käsitys seuransa edustamista arvoista osoitetaan sidosryhmätutkimuksella eroavan todella paljon mm. jäsenien näkemyksistä ja niin edelleen.

Rakensinkin pikaisesti kunnianhimoisen tutkimussuunnitelman urheilunkuluttajien motiivipohjaisesta segmentoinnista ja lähdin sparraamaan ideaani muutamien suomalaisen urheilumarkkinoinnin eturivin osaajien kanssa. Nämä keskustelut vahvistivat näkemystäni asiakasymmärryksen parantamisen tarpeellisuudesta, joskin sain samalla myös hyvän palautuksen reaalimaailmaan. Poikkeuksetta kaikki pitivät ideaani hyvänä ja kiinnostavana, mutta samaan aikaan varoittelivat siitä, että kaupallistamispotentiaali on tässä maassa hyvinkin rajallinen. Toisin sanoen, kovin harvalla urheilujohtajalla riittää näkemystä investoida edes muutamaa tonnia tutkimuspalveluihin, vaikka voisi pitää hyvinkin todennäköisenä, että investoinnin ROI tulisi olemaan pitkässä pelissä moninkertainen. Ideaani päästiin kuitenkin testaamaan Salibandyliiton (Salibandyliigan) kanssa. Projektin lopputuloksena syntyi segmentointi, jota edelleenkin pidän yhtenä syvimmälle asiakkaiden motiiveihin menevistä tutkimusprojekteista, joita suomalaisessa urheilumarkkinoinnissa on toteutettu. Samaan hengenvetoon on todettava, että projektin päätyttyä olin joutunut myöntämään, että ei ole kovinkaan kustannustehokasta käyttää työaikaa kyseisen konseptin myyntityöhön. Kun työnkuvan ytimessä on myynti, niin tutkimuksellinen idealismi joutuu valitettavasti välillä siirtymään taka-alalle. Money talks, you know.

Keskustelin kuitenkin asiasta vielä tanskalaisen esimieheni kanssa ja hän linkitti minut välittömästi Gersdorff Research -nimisen tanskalaisfirman kanssa. Yrityksen perustaja Claus Gersdorff on entinen kollegani, jota en kuitenkaan koskaan ehtinyt kasvokkain tavata, miehen siirryttyä yrittäjäksi vain pari kuukautta sen jälkeen, kun olin itse aloittanut Bilendin (eli silloisen M3 Researchin) palveluksessa. Claus oli vuonna 2015 lanseerannut Tanskassa uuden sponsorointitutkimus-konseptin, SponsorOptimizerin, ja oli jo onnistunut saamaan asiakkaikseen monia merkittäviä tanskalaisia organisaatioita. Suomessa näistä tunnetuimpia lienevät mm. futiksen suurseurat FC Kööpenhamina, Teemu Pukin Brøndby IF, FC Midtjylland, Köpiksen eläintarha sekä Tanskan jalkapalloliitto. Lisäksi asiakkaina oli jo mm. hyväntekeväisyysjärjestöjä, musiikkitapahtumia sekä yrityspuolelta erityisesti pankkeja.



SponsorOptimizer-konsepti herättikin heti kiinnostukseni. Urheilumarkkinointia sivuavat akateemiset tutkimukset olivat jo vuosia alleviivanneet kohteiden ja sponsoreiden brändien arvojen yhteensopivuuden tärkeyttä menestyksekkään yhteistyön ajurina. Tämä ”brand fit” tai kongruenssi on kuitenkin jäänyt valitettavan usein höttöisäksi yläpilveksi, eikä ajatus ole käytännössä kovinkaan usein siirtynyt käytäntöön. Onnistuneissakin caseissa kyse on ollut enemmänkin sattumasta tai asianomaisten hyvästä intuitiosta. Erittäin harvoin yhteistyön taustalta on sen sijaan löytynyt mitään järjestelmällistä, dataperusteista, päätöksentekomallia. Tähän tarpeeseen SponsorOptimizer vastaa.

Neuvottelukierros. Jos toinenkin…

Olen aina ollut suomalaisen urheilumarkkinoinnin suhteen idealisti. Yksi työurani motivoivimpia tavoitteita on ollut järjen ja datan tuominen suomalaisen urheilun kaupalliseen puoleen. Tätä olen aiemmin toteuttanut pitkälti erilaisten luennointi- ja koulutuskeikkojen kautta. Unohtamatta tietenkään aktiivista saarnaamista sosiaalisessa ja perinteisemmässäkin mediassa. 

Viime vuosina olen kuitenkin lyönyt käsiä syvemmälle saveen ja näinkin SponsorOptimizerin olevan erinomainen työkalu maamme urheilubisneksen kehittämiseen. Neuvottelut ottivat kuitenkin selvästi pitempään kuin olin alkuun arvellutkaan. Kuten tanskalaisten kanssa bisnestä tehneet varmaan tietävätkin, niin vanha kauppiaskansa osaa kyllä neuvottelukikat. Siinä missä Suomessa olen usein tottunut hyvin suoraviivaisiin ja nopeisiin neuvotteluihin, niin tällä kertaa mallia hiottiin selvästi tarkemmin ja pidempään. Molempia osapuolia tyydyttävä diili kuitenkin saatiin aikaiseksi.
Seuraava askel oli etsiä rahoitusta ja yhteistyökumppaneita Suomesta. Vaikka keräsimmekin luonnollisesti datan omasta kuluttajapaneelistamme, on tällä tietenkin sisäinen hinta. Eikä se ole näin valtavassa projektissa mitään taskurahoja. Asiakkaita oli siis vakuutettava mukaan projektiin jo ennen kuin sen toteutumisesta oli edes ihan 100% varmuutta. Ei muuta kuin lisää rasvaa tukkaan ja myymään.  

Esittelin ideaa alkuun muutamille sopivaksi kokemilleni potentiaalisille yhteistyökumppaneille. Pian löysimmekin yhteisen sävelen Republic of Communicationsin kanssa. Tämä lukuisia palkintoja viime vuosina napsinut Vuoden 2017 viestintätoimisto (MTL Communications Awards) edustaa hyvin sitä osaamistasoa, jota etsimme kumppaneiltamme. On aina mukavampaa tehdä yhteistyötä parhaiden kanssa. Toki yhteisymmärryksen nopeaa löytymistä edesauttoi se, että olimme tehneet jo useamman vuoden yhteistyötä muiden projektien tiimoilta. Republic osaa sponsoroinnin aktivoinnin todennäköisesti paremmin kuin kukaan muu Suomessa, joten tämän yhteistyön ”match” on ollut hyvinkin helppo perustella. Me tuomme yhteistyöhön dataa ja insightia, jonka Republic sitten jalkauttaa käytäntöön erilaisten aktivointien muodossa.

Seuraavaksi kontaktoin omasta verkostostani seuroja, liittoja ja yrityksiä, joilla tiesin olevan jo entuudestaan eturivin sponsorointiosaamista. Suurin osa näistä tahoista koppasi SponsorOptimizerin idean ja konseptin tuoman lisäarvon lähes välittömästi. Saimmekin myytyä SponsorOptimizeria jo etukäteen niin hyvin, että olimme käytännössä break evenissä jo ennen datan keruun aloittamista. Tämä oli erittäin tärkeää konseptin sisäisen myynnin näkökulmasta. Olimmehan tekemisissä kokonaan uuden tuotteen kanssa, joka vieläpä poikkesi huomattavasti ns. perustekemisestämme.

Dataa, todella paljon dataa…

Lopulta vuodenvaihteessa 2016-2017 polkaistiin käyntiin massiivinen projektiurakka. Tätä edelsi mm. lomakkeiden kääntämistä tanskasta suomeksi. Lisäksi lomakkeita jouduttiin tietenkin modifioimaan paremmin suomalaista liiketoimintaympäristöä vastaavaksi. Käytännössä esimerkiksi brändilistat menivät pitkälti uusiksi, koska vaikkapa päivittäistavarakaupan toimijoiden osalta Suomen ja Tanskan markkinoiden pelurit ovat kovin erilaiset. Sponsorointikohteet taas piti vaihtaa tietenkin kokonaan kotimaisiin vaihtoehtoihin. 

Vaikka loppupeleissä mittasimmekin sen 270 yritys-/tuotebrändiä sekä reilut 150 sponsorointikohdetta, vaati lopullisen listan vahvistaminen ankaraa pohdintaa. Listat muodostettiin pitkälti niin, että käytiin läpi eri sarjojen, tapahtumien ja järjestöjen kotisivuja ja poimittiin pääsponsoreita omille listoillemme. Lisäksi palloteltiin listoja niiden tahojen kanssa, jotka sitoutuivat tilaamaan SponsorOptimizerin jo ennakkoon. Toisin sanoen, asiakkaiden ääni tuotiin mukaan valintaprosessiin.

Keväällä 2017 meillä oli sitten käsissämme yli 4200 suomalaista kattava, kansallisesti edustava (iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan) erittäin järeä datasetti. Tässä vaiheessa huomasimme, että pari oleellista brändiä oli sittenkin jäänyt mittaamatta. Keräsimmekin vielä N=1000 lisäotoksen tätä tarkoitusta varten. 

Dataa Suomessa toimivasta brändeistä ja suomalaisista sponsorointikohteista siis oli, ja on tietty vieläkin, todella hurjat määrät. Meiltä löytyy todella paljon relevanttia bränditietoa, mutta myös mielenkiintoisia knoppeja, joita olenkin pudotellut eri sosiaalisen median kanavissa pitkin vuotta 2017. Jos esimerkiksi eri palloilusarjojen tai musiikkitapahtumien tunnettuudet, tai futiksen suosio suomalaisten keskuudessa kiinnostavat, kannattaa tsekkailla SponsorOptimizerin Twitter-tili (@SponsorOptimize).

”Virallisesti” SponsorOptimizer lanseerattiin yhdessä Republic of Communicationsin ja Sponsorointi- ja tapahtumamarkkinointi ry:n (SJTM) kanssa järjestetyssä Kohti tehokkaampaa sponsorointia -aamuseminaarissa syyskuussa 2017. Aihe tuntui kiinnostavan, sillä tapahtumaa varten varatun tilan maksimikapasiteetti tuli vastaan jo alle parissa vuorokaudessa tapahtuman julkistamisesta. Paikalle saapuikin noin 50 suomalaista sponsoroinnin, tapahtumamarkkinoinnin ja urheilubisneksen ammattilaista. Hieno sekoitus timanttista ammattitaitoa eri aloilta. Paikalla oli ilahduttavan paljon myös entisiä huippu-urheilijoita. Entisiä Liigakiekkoilijoitakin taisi olla noin kentällisen verran yleisössä. Mielenkiintoista nähdä mitä nämä mestarit saavat aikaan maamme urheilubisneksissä seuraavien vuosikymmenien aikana.

Lanseerauksessa oli häkki täynnä.


Kuvia tapahtumasta löytyy esimerkiksi täältä: https://drive.google.com/drive/folders/0B47vrziP76RrYzZQNWM2VWotekE

Lanseeraustilaisuus meni ainakin järjestäjien silmin oikein hyvin.  Tapahtumasta kerätty palautekin puolsi tätä näkymystä hyvinkin vahvasti. Marginaalista kritiikkiä tuli tilaisuuden kaupallisuudesta, mutta omasta mielestäni on itsestäänselvyys, että ne tahot jotka tällaisissa tilaisuuksissa kustantavat tarjoilut ja tilat sekä järjestävät ohjelman lunastavat tällä oikeuden myös hieman promota omia tuotteitaan tai palveluitaan. Omasta mielestäni tuo tehtiin kuitenkin ihan hyvällä maulla ja fokus pyrittiin pitämään isossa kuvassa. Toki on muistettava, että tietenkään et voi koskaan miellyttää kaikkia. 

Joka tapauksessa, SponsorOptimizerin matka on vasta alussa. Kuten Republic of Communicationsin mainio toimitusjohtaja Hasse Eranka lanseeraustilaisuudessa maalaili, tähtäimeksi on asetettava se, että jatkossa SponsorOptimizer tulee muodostamaan yhden alan standardeista. Täydellisessä maailmassa SponsorOptimizerista tulee joku kaunis päivä se ensimmäinen vaihe, kun sponsorointikohteet ja yritysbrändit alkavat kartoittaa potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Tätä kautta varmistetaan jo heti neuvottelujen alkuvaiheessa, että osapuolten brändeissä on yhteistä arvopohjaista rajapintaa. Tämä, ja vain tämä, mahdollistaa hedelmällisen yhteistyökumppanuuden syntymisen. Toki tätä brand fitia pystyy myös rakentamaan mm. tarinoilla ja raaputtamalla hieman pintaa syvemmältä. Tämä rakennusprosessi muutamalla kansainvälisellä benchmark-casella marinoituna voisi kuitenkin olla sitten jo ihan toisen bloggauksen aihe.

SponsorOptimizer pääsi jo mukaan Arvonluonnin pelikirjaan

Jos aihepiiri kiinnostaa, niin lataa ihmeessä huikea Arvonluonnin pelikirja (ilmaiseksi) tästä linkistä: http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9789522166272
SponsorOptimizer on muuten jo mainittu kyseissä teoksessa. Muutenkin valtava hatunnosto Jaakko Haltialle, Harri Jaloselle, Arto Ryömälle, Sasu Tuomiselle ja kaikille muille Tekesin Arvoa Urheilusta -hankkeessa mukanaolleille. Huikea hanke.

 Ai niin. Jos kiinnostus SponsorOptimizeria kohtaan heräsi, niin kerron konseptista tietty mielelläni tarkemmin. Pistä mailia (a.kuuluvainen@bilendi.com) tai viestiä sosiaalisen median kautta ja kutsun sinut vaikkapa kaffelle toimistollemme Fredalle (tai jonnekin muualle). Toki sparrailen aina mielelläni muutenkin urheilubisneksiin liittyen.