tiistai 17. lokakuuta 2017

Case: SponsorOptimizer. Julmetun pitkä matka kohti tehokkaampaa sponsorointia.


Jos sponsorointi on lähellä sydäntäsi, niin olet mahdollisesti jo huomannutkin, että toimme hiljattain, yhteistyössä viestintä- & pr-toimisto Republic of Communicationsin kanssa Suomen markkinoille sponsorointityökalun nimeltään SponsorOptimizer. Ja jos koet, ettei nyt oikein napostele lukea tarinaa SponsorOptimizerin taustoista, niin voit toki imaista oleellisimmat tiedot konseptista myös tästä: Sponsoroinnissa tunne saa nyt vierelleen järjen.

Mikä ihmeen sponsorointityökalu? Kyseessä on jäätävän kokoiseen kuluttajatutkimukseen perustuva Excel-työkalu, jossa sponsorointikohteet ja sponsorit pystyvät helposti hakemaan arvomaailmaltaan parhaiten sopivia kumppaneita 39 eri arvon ja/tai näiden kombinaatioiden suhteen.
Havainnollistetaan hieman; SponsorOptimizer kertoo selvästi, että suomalaiset näkevät salibandymaajoukkueen edustavan energisyyttä. Kun salibandymaajoukkueelle haetaan potentiaalisia uusia yhteistyökumppaneita yritysmaailmasta, rankkaa työkalu kaikki mitatut noin 270 yritys-/tuotebrändiä järjestykseen näiden arvomaailmasta kuluttajille heijastuvan energisyyden suhteen. Yhdellä klikkauksella salibandyliiton myynnissä esimerkiksi nuori mestari Nikunen saa ajettua jokaisesta mitatusta yrityksestä/tuotteesta brändikartat ja vertailtua näitä salibandymaajoukkueen vastaaviin. Tältä pohjalta on huomattavasti fiksumpaa ja uskottavampaa lähteä rakentamaan yhteistä tarinaa. Sama toimii toki myös toisinpäin, eli yritykset voivat hakea kuhunkin tarpeeseen arvomaailmaltaan sopivimmat sponsorointikohteet parilla klikkauksella.
Kuinka moni suomalainen urheiluseura- tai -liitto, musafestari, teatteri-, museo- tai vaikkapa hyväntekeväisyysjärjestö on tähän saakka havainnollistanut arvomaailmojen yhteensopivuutta ensimmäisessä tapaamisessa ajankohtaisilla brändikartoilla? Niinpä.

Kaupanpäälle tarjoamme jokaiselle asiakkaallemme myös bränditutkimuksen, jossa käydään läpi tunnettuus, kiinnostavuus, suosittelu, toimialapositio, arvovertailut pääkilpailijoihin arvoihin ja niin edelleen.

Kuulostaako hienolta? Sitä se onkin, mutta voin kertoa, ettei SponsorOptimizer- konseptin tuominen Suomeen ollut mikään pikasprintti. Tässä blogauksessa käydään läpi matka ideasta SponsorOptimizerin Suomen lanseeraukseen.

Siitä se ajatus sitten lähti….

Kuten tähän blogiin aiemmin tutustuneet tietävätkin, oma taustani on vahvasti urheiluliiketoiminnassa sekä akateemisessa tutkimuksessa. Vaihdoin akateemisen pestini Turun kauppakorkeakoululta yksityisen sektorin houkutuksiin loppuvuodesta 2013. Taustaani peilaten ei ollut varmaan järisyttävä yllätys, että aloin pian kelailla millainen tutkimus voisi auttaa suomalaista urheilua kehittämään markkinointiaan ja myyntiään.

Ensimmäisiä havaintojani oli, että asiakkaiden segmentointi on suomalaisessa urheilussa vielä lapsenkengissään. HJK oli kyllä toteuttanut katsojistaan oikein pätevän segmentoinnin, mutta muuten suomalaisen urheilun asiakasymmärrys tuntui kauniisti sanottuna minimaaliselta. Törmäsin useisiin esimerkkeihin tästä. Liigaseuran toimitusjohtajan kuvaus tyypillisestä asiakkaasta voidaan osoittaa jo silmämääräisesti vääräksi. Toisen suuren lajin pääsarjaseuran hallituksen käsitys seuransa edustamista arvoista osoitetaan sidosryhmätutkimuksella eroavan todella paljon mm. jäsenien näkemyksistä ja niin edelleen.

Rakensinkin pikaisesti kunnianhimoisen tutkimussuunnitelman urheilunkuluttajien motiivipohjaisesta segmentoinnista ja lähdin sparraamaan ideaani muutamien suomalaisen urheilumarkkinoinnin eturivin osaajien kanssa. Nämä keskustelut vahvistivat näkemystäni asiakasymmärryksen parantamisen tarpeellisuudesta, joskin sain samalla myös hyvän palautuksen reaalimaailmaan. Poikkeuksetta kaikki pitivät ideaani hyvänä ja kiinnostavana, mutta samaan aikaan varoittelivat siitä, että kaupallistamispotentiaali on tässä maassa hyvinkin rajallinen. Toisin sanoen, kovin harvalla urheilujohtajalla riittää näkemystä investoida edes muutamaa tonnia tutkimuspalveluihin, vaikka voisi pitää hyvinkin todennäköisenä, että investoinnin ROI tulisi olemaan pitkässä pelissä moninkertainen. Ideaani päästiin kuitenkin testaamaan Salibandyliiton (Salibandyliigan) kanssa. Projektin lopputuloksena syntyi segmentointi, jota edelleenkin pidän yhtenä syvimmälle asiakkaiden motiiveihin menevistä tutkimusprojekteista, joita suomalaisessa urheilumarkkinoinnissa on toteutettu. Samaan hengenvetoon on todettava, että projektin päätyttyä olin joutunut myöntämään, että ei ole kovinkaan kustannustehokasta käyttää työaikaa kyseisen konseptin myyntityöhön. Kun työnkuvan ytimessä on myynti, niin tutkimuksellinen idealismi joutuu valitettavasti välillä siirtymään taka-alalle. Money talks, you know.

Keskustelin kuitenkin asiasta vielä tanskalaisen esimieheni kanssa ja hän linkitti minut välittömästi Gersdorff Research -nimisen tanskalaisfirman kanssa. Yrityksen perustaja Claus Gersdorff on entinen kollegani, jota en kuitenkaan koskaan ehtinyt kasvokkain tavata, miehen siirryttyä yrittäjäksi vain pari kuukautta sen jälkeen, kun olin itse aloittanut Bilendin (eli silloisen M3 Researchin) palveluksessa. Claus oli vuonna 2015 lanseerannut Tanskassa uuden sponsorointitutkimus-konseptin, SponsorOptimizerin, ja oli jo onnistunut saamaan asiakkaikseen monia merkittäviä tanskalaisia organisaatioita. Suomessa näistä tunnetuimpia lienevät mm. futiksen suurseurat FC Kööpenhamina, Teemu Pukin Brøndby IF, FC Midtjylland, Köpiksen eläintarha sekä Tanskan jalkapalloliitto. Lisäksi asiakkaina oli jo mm. hyväntekeväisyysjärjestöjä, musiikkitapahtumia sekä yrityspuolelta erityisesti pankkeja.



SponsorOptimizer-konsepti herättikin heti kiinnostukseni. Urheilumarkkinointia sivuavat akateemiset tutkimukset olivat jo vuosia alleviivanneet kohteiden ja sponsoreiden brändien arvojen yhteensopivuuden tärkeyttä menestyksekkään yhteistyön ajurina. Tämä ”brand fit” tai kongruenssi on kuitenkin jäänyt valitettavan usein höttöisäksi yläpilveksi, eikä ajatus ole käytännössä kovinkaan usein siirtynyt käytäntöön. Onnistuneissakin caseissa kyse on ollut enemmänkin sattumasta tai asianomaisten hyvästä intuitiosta. Erittäin harvoin yhteistyön taustalta on sen sijaan löytynyt mitään järjestelmällistä, dataperusteista, päätöksentekomallia. Tähän tarpeeseen SponsorOptimizer vastaa.

Neuvottelukierros. Jos toinenkin…

Olen aina ollut suomalaisen urheilumarkkinoinnin suhteen idealisti. Yksi työurani motivoivimpia tavoitteita on ollut järjen ja datan tuominen suomalaisen urheilun kaupalliseen puoleen. Tätä olen aiemmin toteuttanut pitkälti erilaisten luennointi- ja koulutuskeikkojen kautta. Unohtamatta tietenkään aktiivista saarnaamista sosiaalisessa ja perinteisemmässäkin mediassa. 

Viime vuosina olen kuitenkin lyönyt käsiä syvemmälle saveen ja näinkin SponsorOptimizerin olevan erinomainen työkalu maamme urheilubisneksen kehittämiseen. Neuvottelut ottivat kuitenkin selvästi pitempään kuin olin alkuun arvellutkaan. Kuten tanskalaisten kanssa bisnestä tehneet varmaan tietävätkin, niin vanha kauppiaskansa osaa kyllä neuvottelukikat. Siinä missä Suomessa olen usein tottunut hyvin suoraviivaisiin ja nopeisiin neuvotteluihin, niin tällä kertaa mallia hiottiin selvästi tarkemmin ja pidempään. Molempia osapuolia tyydyttävä diili kuitenkin saatiin aikaiseksi.
Seuraava askel oli etsiä rahoitusta ja yhteistyökumppaneita Suomesta. Vaikka keräsimmekin luonnollisesti datan omasta kuluttajapaneelistamme, on tällä tietenkin sisäinen hinta. Eikä se ole näin valtavassa projektissa mitään taskurahoja. Asiakkaita oli siis vakuutettava mukaan projektiin jo ennen kuin sen toteutumisesta oli edes ihan 100% varmuutta. Ei muuta kuin lisää rasvaa tukkaan ja myymään.  

Esittelin ideaa alkuun muutamille sopivaksi kokemilleni potentiaalisille yhteistyökumppaneille. Pian löysimmekin yhteisen sävelen Republic of Communicationsin kanssa. Tämä lukuisia palkintoja viime vuosina napsinut Vuoden 2017 viestintätoimisto (MTL Communications Awards) edustaa hyvin sitä osaamistasoa, jota etsimme kumppaneiltamme. On aina mukavampaa tehdä yhteistyötä parhaiden kanssa. Toki yhteisymmärryksen nopeaa löytymistä edesauttoi se, että olimme tehneet jo useamman vuoden yhteistyötä muiden projektien tiimoilta. Republic osaa sponsoroinnin aktivoinnin todennäköisesti paremmin kuin kukaan muu Suomessa, joten tämän yhteistyön ”match” on ollut hyvinkin helppo perustella. Me tuomme yhteistyöhön dataa ja insightia, jonka Republic sitten jalkauttaa käytäntöön erilaisten aktivointien muodossa.

Seuraavaksi kontaktoin omasta verkostostani seuroja, liittoja ja yrityksiä, joilla tiesin olevan jo entuudestaan eturivin sponsorointiosaamista. Suurin osa näistä tahoista koppasi SponsorOptimizerin idean ja konseptin tuoman lisäarvon lähes välittömästi. Saimmekin myytyä SponsorOptimizeria jo etukäteen niin hyvin, että olimme käytännössä break evenissä jo ennen datan keruun aloittamista. Tämä oli erittäin tärkeää konseptin sisäisen myynnin näkökulmasta. Olimmehan tekemisissä kokonaan uuden tuotteen kanssa, joka vieläpä poikkesi huomattavasti ns. perustekemisestämme.

Dataa, todella paljon dataa…

Lopulta vuodenvaihteessa 2016-2017 polkaistiin käyntiin massiivinen projektiurakka. Tätä edelsi mm. lomakkeiden kääntämistä tanskasta suomeksi. Lisäksi lomakkeita jouduttiin tietenkin modifioimaan paremmin suomalaista liiketoimintaympäristöä vastaavaksi. Käytännössä esimerkiksi brändilistat menivät pitkälti uusiksi, koska vaikkapa päivittäistavarakaupan toimijoiden osalta Suomen ja Tanskan markkinoiden pelurit ovat kovin erilaiset. Sponsorointikohteet taas piti vaihtaa tietenkin kokonaan kotimaisiin vaihtoehtoihin. 

Vaikka loppupeleissä mittasimmekin sen 270 yritys-/tuotebrändiä sekä reilut 150 sponsorointikohdetta, vaati lopullisen listan vahvistaminen ankaraa pohdintaa. Listat muodostettiin pitkälti niin, että käytiin läpi eri sarjojen, tapahtumien ja järjestöjen kotisivuja ja poimittiin pääsponsoreita omille listoillemme. Lisäksi palloteltiin listoja niiden tahojen kanssa, jotka sitoutuivat tilaamaan SponsorOptimizerin jo ennakkoon. Toisin sanoen, asiakkaiden ääni tuotiin mukaan valintaprosessiin.

Keväällä 2017 meillä oli sitten käsissämme yli 4200 suomalaista kattava, kansallisesti edustava (iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan) erittäin järeä datasetti. Tässä vaiheessa huomasimme, että pari oleellista brändiä oli sittenkin jäänyt mittaamatta. Keräsimmekin vielä N=1000 lisäotoksen tätä tarkoitusta varten. 

Dataa Suomessa toimivasta brändeistä ja suomalaisista sponsorointikohteista siis oli, ja on tietty vieläkin, todella hurjat määrät. Meiltä löytyy todella paljon relevanttia bränditietoa, mutta myös mielenkiintoisia knoppeja, joita olenkin pudotellut eri sosiaalisen median kanavissa pitkin vuotta 2017. Jos esimerkiksi eri palloilusarjojen tai musiikkitapahtumien tunnettuudet, tai futiksen suosio suomalaisten keskuudessa kiinnostavat, kannattaa tsekkailla SponsorOptimizerin Twitter-tili (@SponsorOptimize).

”Virallisesti” SponsorOptimizer lanseerattiin yhdessä Republic of Communicationsin ja Sponsorointi- ja tapahtumamarkkinointi ry:n (SJTM) kanssa järjestetyssä Kohti tehokkaampaa sponsorointia -aamuseminaarissa syyskuussa 2017. Aihe tuntui kiinnostavan, sillä tapahtumaa varten varatun tilan maksimikapasiteetti tuli vastaan jo alle parissa vuorokaudessa tapahtuman julkistamisesta. Paikalle saapuikin noin 50 suomalaista sponsoroinnin, tapahtumamarkkinoinnin ja urheilubisneksen ammattilaista. Hieno sekoitus timanttista ammattitaitoa eri aloilta. Paikalla oli ilahduttavan paljon myös entisiä huippu-urheilijoita. Entisiä Liigakiekkoilijoitakin taisi olla noin kentällisen verran yleisössä. Mielenkiintoista nähdä mitä nämä mestarit saavat aikaan maamme urheilubisneksissä seuraavien vuosikymmenien aikana.

Lanseerauksessa oli häkki täynnä.


Kuvia tapahtumasta löytyy esimerkiksi täältä: https://drive.google.com/drive/folders/0B47vrziP76RrYzZQNWM2VWotekE

Lanseeraustilaisuus meni ainakin järjestäjien silmin oikein hyvin.  Tapahtumasta kerätty palautekin puolsi tätä näkymystä hyvinkin vahvasti. Marginaalista kritiikkiä tuli tilaisuuden kaupallisuudesta, mutta omasta mielestäni on itsestäänselvyys, että ne tahot jotka tällaisissa tilaisuuksissa kustantavat tarjoilut ja tilat sekä järjestävät ohjelman lunastavat tällä oikeuden myös hieman promota omia tuotteitaan tai palveluitaan. Omasta mielestäni tuo tehtiin kuitenkin ihan hyvällä maulla ja fokus pyrittiin pitämään isossa kuvassa. Toki on muistettava, että tietenkään et voi koskaan miellyttää kaikkia. 

Joka tapauksessa, SponsorOptimizerin matka on vasta alussa. Kuten Republic of Communicationsin mainio toimitusjohtaja Hasse Eranka lanseeraustilaisuudessa maalaili, tähtäimeksi on asetettava se, että jatkossa SponsorOptimizer tulee muodostamaan yhden alan standardeista. Täydellisessä maailmassa SponsorOptimizerista tulee joku kaunis päivä se ensimmäinen vaihe, kun sponsorointikohteet ja yritysbrändit alkavat kartoittaa potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Tätä kautta varmistetaan jo heti neuvottelujen alkuvaiheessa, että osapuolten brändeissä on yhteistä arvopohjaista rajapintaa. Tämä, ja vain tämä, mahdollistaa hedelmällisen yhteistyökumppanuuden syntymisen. Toki tätä brand fitia pystyy myös rakentamaan mm. tarinoilla ja raaputtamalla hieman pintaa syvemmältä. Tämä rakennusprosessi muutamalla kansainvälisellä benchmark-casella marinoituna voisi kuitenkin olla sitten jo ihan toisen bloggauksen aihe.

SponsorOptimizer pääsi jo mukaan Arvonluonnin pelikirjaan

Jos aihepiiri kiinnostaa, niin lataa ihmeessä huikea Arvonluonnin pelikirja (ilmaiseksi) tästä linkistä: http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9789522166272
SponsorOptimizer on muuten jo mainittu kyseissä teoksessa. Muutenkin valtava hatunnosto Jaakko Haltialle, Harri Jaloselle, Arto Ryömälle, Sasu Tuomiselle ja kaikille muille Tekesin Arvoa Urheilusta -hankkeessa mukanaolleille. Huikea hanke.

 Ai niin. Jos kiinnostus SponsorOptimizeria kohtaan heräsi, niin kerron konseptista tietty mielelläni tarkemmin. Pistä mailia (a.kuuluvainen@bilendi.com) tai viestiä sosiaalisen median kautta ja kutsun sinut vaikkapa kaffelle toimistollemme Fredalle (tai jonnekin muualle). Toki sparrailen aina mielelläni muutenkin urheilubisneksiin liittyen.

perjantai 18. elokuuta 2017

Sports Marketing & Influencers

Viime kuukausina ei ole valitettavasti ehtinyt blogia päivitellä. Ehkä joku kaunis päivä taas...

Ohessa kuitenkin ajatuksiani (englanniksi) urheilumarkkinoinnista ja urheilijoista mielipidevaikuttajina. Haastattelun teki InsightsAtlas.



sunnuntai 7. toukokuuta 2017

#UJT2017 Pieksämäellä: Pienet resurssit, iso onnistuminen


20.4.2017 koitti pitkään odotettu päivä. Noin puoli vuotta olin, kaikkien muiden projektieni ohella, vääntänyt pro bono -henkisesti kasaan Urheilujohtamisen Tulevaisuus Foorumia vuosimallia 2017. Foorumin taustoista bloggasin jo tammikuussa. Esimerkiksi vastaus kysymykseen miksi #UJT2017 järjestettiin nimenomaisesti Pieksämäellä, ja miksi sen järjestämisestä päävastuun kantoi tällä kertaa juuri allekirjoittanut. löytyy tuosta bloggauksesta: http://kuuluvainen.blogspot.fi/2017/01/urheilujohtamisen-tulevaisuus-foorumi.html

Mikä ihmeen markkinointibudjetti?

Koska meillä ei käytännössä ollut lainkaan markkinointibudjettia, niin tällä kertaa todellakin käytin Foorumin markkinointiin kaikki kuviteltavissa olevat verkostoni. Rahaa varsinaiseen tapahtuman markkinointiin käytettiin yhteensä noin 100 euron verran. Jokainen ymmärtää, että tuo on naurettavan pieni summa, kun kyseessä on kuitenkin yli 100 henkeä vetävä tapahtuma. Jokainen ymmärtää myös sen, että tuolla summalla ei saa printtimediasta yhtään mitään. Markkinointi menikin pitkälti sosiaalisen median kautta. Käytännössä siis rummutin tapahtumaa Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä, niin paljon että varmasti jotakuta tuo rupesi jo ärsyttämäänkin. Taustatulta sain onneksi puhujiltamme, joista suurin osa levitti #UJT2017 -ilosanomaa omissa kanavissaan. Erityiskiitos tästä Jaakko Haltia, Laura Lepistö ja Jarno Kukila. #Respect.

Olin myös yhteydessä Pieksämäellä vaikuttaviin järjestöihin, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Pari urheiluseuraa sekä paikallinen nuorkauppakamari & yhteistyökumppanina mukaan lähtenyt Etelä-Savon kauppakamari jakoivat tietoa tapahtumasta omilla sivuillaan. Myös savolaiset liikunnan aluejärjestöt ja urheiluakatemiat lähtivät onneksi viestinnällisesti mukaan talkoisiin. Lisäksi Pieksämäen Lehti teki pari ennakkojuttua tapahtumasta. Sain kontakteillani tapahtumaviestintää myös mm. Tekesin Arvoa Urheilusta -hankkeen uutiskirjeeseen sekä Jyväskylän ammattikorkeakoululle ja Itä-Suomen yliopistolle.

Hieman on tullut Pieksämäen suunnasta kritiikkiä siitä, että viesti tapahtumasta ei tavoittanut itse pieksämäkeläisiä. Näin varmasti olikin, mikä on toki harmi, mutta markkinoinnin nollabudjetilla ei siis investoida esimerkiksi lehtimainoksiin. Haluan alleviivata sitä, että tapahtuman tavoitteena oli kerätä rahaa paikalliselle junioriurheilulle sekä virkistää osaltaan Pieksämäen kaupunkibrändiä. En missään tapauksessa halunnut riskeerata hyvinkin epävarmoja tapahtumatuottoja ennakkoon. Loppupeleissä tapahtumasta jäi nytkin käteen alle tuhat euroa voittoa. Lopullinen, junioreille jaettava summa, selviää kun tiedetään tuliko myynneistä luottotappioita. Jonkin verran on nimittäin erääntyneitä saatavia eri puolille tapahtumaan liittyen. Lippuja tapahtumaan myytiin rapiat 100 kappaletta, mutta näistä merkittävä osa oli opiskelijalippuja, joiden kate oli melko marginaalinen. Halusimme kuitenkin tarjota opiskelijaystävällisen hinnan urheilubisneksestä kiinnostuneille tulevaisuuden vaikuttajille. Tällä kun on tapana maksaa muodossa tai toisessa takaisin tulevaisuudessa. Kun annat, niin saat. Ennemmin tai myöhemmin.

Erityiskiitos yhteityökumppanillemme LähiTapiolalle, joka kustansi tilaisuuteen jaettavaksi noin 70 kappaletta "Urheiluseurojen Sisäpiirissä- Tarinat tunteen takana teostamme". Melkoisen hienoa sponsorointia, jolla toivottavasti on pidempikantoisia seurauksia. Uskallan väittää, että kirjamme lukemalla, moni urheiluseura alkaa funtsia tekemistään hieman erilaisesta näkökulmasta.

Analytiikka osoittaa kuitenkin sen, että viesti tapahtumasta tavoitti hyvän määrän silmäpareja. Yli 11 000 henkeä näki tapahtumailmoituksen Facebook-feedissään ja yli 1300 henkeä myös tsekkasi Facebookin tapahtumasivuston. Tähän sitten päälle kaikki muut kanavat, kuten LinkedIn, Twitter ja Instagram, allekirjoittaneen ja puhujien henkilökohtaisilla tileillä jaettu tapahtumainfo, liikunnan aluejärjestöjen kanavat sekä Pieksämäen Lehden lukijat.
  

#UJT2017- Great Success!

Itse tapahtuma meni oikein hyvin. Käytännössä tapahtumajärjestelyistä vastasi tiimi jossa allekirjoittaneen lisäksi vaikuttivat Pieksämäen kaupungilta kehitysjohtaja Kari Koistinen ja liikuntapalvelupäällikkö Antti Nousiainen. Lisäksi järjestelyissä jeesasi talkoilla veljeni Timo Kuuluvainen. Pieksämäen kaupungille täytyykin antaa kiitokset aktiivisuudesta tapahtuman suhteen. Kuten todettua, muitakin vaihtoehtoja oli, mutta kaupungin tarjoama tila sekä kahvitukset oli kädenojennus, jolla uskaltauduimme järjestämään tapahtuman Pieksämäellä. Tietenkin olisi ollut paljon helpompaa järjestää Urheilujohtamisen Foorumi taas Turussa tai vaikkapa Helsingissä, mutta pidän tärkeänä, että paremman urheilujohtamisen ilosanomaa levitetään tasaisesti ympäri maata. Toki tämä tarkoittaa sitä, että suurempien osallistujamäärien saaminen paikalle vaatii huomattavasti enemmän duunia järjestäjiltä.

Uskon, että Pieksämäen kaupunki sai pienelle sijoitukselleen vastinetta. Suurin osa osallistujista tuli muualta Suomesta, jokunen yöpyikin paikkakunnalla ja sosiaalisessa mediassakin tapahtuman ympärillä oli hyvää pöhinää. Tapahtumapäivänä Twiittini saivat reilut 13 500 näyttökertaa. Ei tarvitse olla penaalin terävin kynä arvatakseen, että esimerkiksi Laura Lepistön ja Jarno Kukilan tapahtumatwiitit ylittävät allekirjoittaneen luvut todella reilusti. Lisäksi paikalla olivat paikallisten medioiden lisäksi ainakin Savon Sanomat ja Länsi-Savo, joten myös muualla Savossa tapahtuma noteerattiin oikein hyvin.

Olen varma, että Pieksämäen kaupunkibrändi liikahti osallistujien keskuudessa hitusen positiivisempaan suuntaan. Ainakin minulle asti tullut palaute on ollut pääosin hyvin positiivista. Ainoat soraäänet ovat tulleet ihmisiltä, jotka eivät edes olleet paikanpäällä. Toki jos joltakulta löytyy osaamista tehdä isompi tapahtuma pienemmillä resursseilla, niin fantastinen juttu. Ei voi tuossa tapauksessa muuta kuin hattua nostaa ja asettua nimikirjoitusjonoon odottamaan vuoroaan.

Esimerkki somen tavoittavuudesta. Pelkästään tämän postauksen on nähnyt LinkedInissä jo päälle 6000 henkeä.


Tällä kertaa en avaa esiintyjien puheenvuoroja blogissani sen tarkemmin. Päivän aikana saimme nauttia todella monipuolisesta kattauksesta teemojen vaihdellessa sponsoroinnista yhteiskuntavastuuseen ja ihmisten johtamiseen. Valtava kiitos puhujille & mukana olleille startupeille panoksestanne. Ilman teitä päivä ei olisi onnistunut!

Puhujien materiaaleihin voitte tutustua oheisesta linkistä:

Kimmo Peltosen mainiot kuvat tapahtumasta löytyvät täältä: 

Harri Jalosen yhteenvedon tapahtumasta löydät täältä:
 
Ps. Jälkipeleillä paikalliset tahot ilmaisivat kiinnostuksensa järjestää myös #UJT2018 Pieksämäellä ja vielä selvästi tämänkertaista suurempana tapahtumana. Yhdessä pohdimme myös sitä, että tapahtumalla voisi olla pieni uudelleenbrändäyksen paikka. Urheilujohtaminen tapahtuman nimessä voi johtaa hieman harhaan, sillä monet aiheista olivat tänäkin vuonna sellaisia, että ne koskettavat kaikkea liiketoimintaa ja myös kolmatta sektoria yleensäkin. Jätetään hautumaan.